Lasten ja nuorten palvelukokemuksia terveyspalveluiden käytöstä
Tsutsunen, Sanna-Mari (2020)
Tsutsunen, Sanna-Mari
2020
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010287566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010287566
Tiivistelmä
Lapsilla on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilansa ja sairauksiensa hoitoon ja kuntoutukseen ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa ominaisuuteen perustuvaa erottelua. Lasten ja nuorten oikeuksiin kuuluu lisäksi lasten näkemysten huomioonottaminen lapsen iän ja kehitystason mukaisesti ja lapsilla tulee olla oikeus ilmaista oma mielipiteensä kaikissa heitä koskevissa asioissa.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata lasten ja nuorten palvelukokemuksia terveyspalveluiden käytöstä aikaisempaan tutkimustietoon perustuen. Tutkielman tavoitteena oli tuottaa synteesi olemassa olevasta tiedosta lasten ja nuorten terveyspalvelukokemuksista, jota voidaan jatkossa hyödyntää lasten ja nuorten terveyspalveluiden laadun kehittämisessä ja jatkotutkimusaiheiden kohdentamisessa. Tutkimuskysymys oli: Millaisia palvelukokemuksia lapsilla ja nuorilla on terveyspalveluiden käytöstä? Tutkielma liittyy Tampereen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan ja THL:n Kouluterveyskysely-tutkimusryhmän yhteistyöhankkeeseen Koululaisen ja perheen terveyden edistäminen kouluyhteisössä: palvelu ja avunsaanti.
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena käyttäen Cinahl-, Medline-, PsycINFO- ja Medic -tietokantoja. Käytetyt hakusanat olivat: laps*, lasten, nuor*, nuorten, tervey*, kokem*, child*, adolescen*, healthcare, health service, experience*, view*, opinion* ja perception*. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin sisäänottokriteerien mukaisia vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, joiden julkaisuvuosi oli 2010–2020 ja jotka oli julkaistu englanniksi tai suomeksi. Sisäänottokriteereinä oli myös, että tutkimus vastaa asetettuun tutkimuskysymykseen ja tutkimus on tehty 6–18-vuotiaiden lasten ja/tai nuorten näkökulmasta. Tietokantahaun kokonaistulos oli 817 artikkelia, joista tietokantarajausten jälkeen jäi jäljelle 494 tutkimusartikkelia. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin näistä 11. Manuaalihaulla kirjallisuuskatsaukseen valikoitui vielä 7 alkuperäistutkimusta, joten lopullinen katsauksen aineisto koostui 18 tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tämän kirjallisuuskatsauksen mukaan lapsilla ja nuorilla oli sekä positiivisia että negatiivisia terveyspalvelukokemuksia. Positiivisia terveyspalvelukokemuksia lapsilla ja nuorilla oli turvallisuuden tunteesta, hyvästä hoidon laadusta, potilaan hyvästä kohtelusta sekä hoitoa tukevasta hoitoympäristöstä. Negatiivisia terveyspalvelukokemuksia lapsilla ja nuorilla oli taas turvattomuuteen, heikkoon hoidon laatuun, potilaan huonoon kohteluun sekä lapsille ja nuorille sopimattomaan hoitoympäristöön liittyen.
Lasten ja nuorten palvelukokemukset terveyspalveluiden käytöstä ovat yksilöllisiä. Lasten ja nuorten terveyspalvelukokemusten parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota erityisesti lasten ja nuorten tiedonsaantiin, hoidon jatkuvuuteen ja hoitoympäristöön. Lapsia ja nuoria hoitavan henkilökunnan tulisi olla riittävän koulutettua ja pätevää vastaamaan lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata lasten ja nuorten palvelukokemuksia terveyspalveluiden käytöstä aikaisempaan tutkimustietoon perustuen. Tutkielman tavoitteena oli tuottaa synteesi olemassa olevasta tiedosta lasten ja nuorten terveyspalvelukokemuksista, jota voidaan jatkossa hyödyntää lasten ja nuorten terveyspalveluiden laadun kehittämisessä ja jatkotutkimusaiheiden kohdentamisessa. Tutkimuskysymys oli: Millaisia palvelukokemuksia lapsilla ja nuorilla on terveyspalveluiden käytöstä? Tutkielma liittyy Tampereen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan ja THL:n Kouluterveyskysely-tutkimusryhmän yhteistyöhankkeeseen Koululaisen ja perheen terveyden edistäminen kouluyhteisössä: palvelu ja avunsaanti.
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena käyttäen Cinahl-, Medline-, PsycINFO- ja Medic -tietokantoja. Käytetyt hakusanat olivat: laps*, lasten, nuor*, nuorten, tervey*, kokem*, child*, adolescen*, healthcare, health service, experience*, view*, opinion* ja perception*. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin sisäänottokriteerien mukaisia vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, joiden julkaisuvuosi oli 2010–2020 ja jotka oli julkaistu englanniksi tai suomeksi. Sisäänottokriteereinä oli myös, että tutkimus vastaa asetettuun tutkimuskysymykseen ja tutkimus on tehty 6–18-vuotiaiden lasten ja/tai nuorten näkökulmasta. Tietokantahaun kokonaistulos oli 817 artikkelia, joista tietokantarajausten jälkeen jäi jäljelle 494 tutkimusartikkelia. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin näistä 11. Manuaalihaulla kirjallisuuskatsaukseen valikoitui vielä 7 alkuperäistutkimusta, joten lopullinen katsauksen aineisto koostui 18 tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tämän kirjallisuuskatsauksen mukaan lapsilla ja nuorilla oli sekä positiivisia että negatiivisia terveyspalvelukokemuksia. Positiivisia terveyspalvelukokemuksia lapsilla ja nuorilla oli turvallisuuden tunteesta, hyvästä hoidon laadusta, potilaan hyvästä kohtelusta sekä hoitoa tukevasta hoitoympäristöstä. Negatiivisia terveyspalvelukokemuksia lapsilla ja nuorilla oli taas turvattomuuteen, heikkoon hoidon laatuun, potilaan huonoon kohteluun sekä lapsille ja nuorille sopimattomaan hoitoympäristöön liittyen.
Lasten ja nuorten palvelukokemukset terveyspalveluiden käytöstä ovat yksilöllisiä. Lasten ja nuorten terveyspalvelukokemusten parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota erityisesti lasten ja nuorten tiedonsaantiin, hoidon jatkuvuuteen ja hoitoympäristöön. Lapsia ja nuoria hoitavan henkilökunnan tulisi olla riittävän koulutettua ja pätevää vastaamaan lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10827]
