”Se on markkinavaltti, jos meillä on saksa hallussa”: Saimaan alueen matkailuyritysten näkemyksiä vieraskielisistä palveluista

Rokka, Taru

”Se on markkinavaltti, jos meillä on saksa hallussa”: Saimaan alueen matkailuyritysten näkemyksiä vieraskielisistä palveluista

Rokka, Taru (2020)

Avaa tiedosto

RokkaTaru.pdf (704.8Kt)

Lataukset:

Rokka, Taru

2020

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Hyväksymispäivämäärä

2020-11-19

Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010287570

Tiivistelmä

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Saimaan alueen matkailuyritysten näkemyksiä ja kokemuksia vieraskielisistä palveluista, monikielisyydestä ja kääntämisestä. Etelä-Karjala ja Etelä-Savo sijaitsevat lähellä Venäjän rajaa, mutta Lappeenrantaan pääsee suorilla lennoilla myös Saksasta ja Italiasta. Englanti on maailmalla yleinen valtakieli, mutta kaikki matkailijat eivät osaa englantia, ja toisaalta palveluiden tarjoaminen asiakkaan omalla kielellä voi olla yritykselle myös myyntivaltti.

Tutkielman aineistona on viiden eri matkailuyrityksen puolistrukturoidut haastattelut. Tutkimuskysymykseni koskivat yritysten näkemyksiä riittävästä kielivalikoimasta, mutta toisaalta myös resursseja. Voisi olla eduksi tarjota palveluita saksaksi, mutta jos saksankielisen henkilön palkkaaminen täyspäiväisesti ei kannata, pitää löytää muita ratkaisuja. Saksan lisäksi vastauksissa selkeimmin esiin nousivat venäjän ja kiinan kielet.

Olen analysoinut aineistoa aineistolähtöisesti ja kerännyt sieltä esiin nousseita teemoja sekä verrannut niitä käännöstieteelliseen teoriataustaan kuten käyttäjäkeskeisyyteen, skopokseen ja paraprofessionaalisuuden käsitteeseen. Tutkielmassa käsitellään myös monikielisyyttä, matkailu- markkinointia ja kääntäjän kulttuurisia kompetensseja, sillä ne liittyvät olennaisesti matkailualaan, matkailutekstien kääntämiseen ja niistä tehtyyn tutkimukseen. Olennaisia ovat sosiologian alalta myös Cohenin vuonna 1972 määrittelemät neljä erilaista matkailijatyyppiä.

Aineistostani nousi esiin, että matkailuyritykset tiedostavat resurssikysymyksen ja yhtäältä kokevat, että esimerkiksi saksankielisten palveluiden tarjoaminen on myyntivaltti, mutta toisaalta se ei välttämättä ole rahallisen panostuksen arvoista, mikäli kysyntää ei ole riittävästi. Kysyntään voi vaikuttaa muun muassa se, että nuoret pärjäävät englanniksi eivätkä tarvitse tai halua palveluita omalla kielellään. Toisaalta tietyistä maista matkailijat tulevat pääosin ryhmämatkoille, jolloin mukana oleva matkaopas vastaa tarvittaessa asioiden tulkkaamisesta eikä kohdeyrityksen tarvitse etsiä tulkkia.

Majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluyrityksissä ammattitaitoinen kääntäminen näkyy siinä, että verkkosivut tai matkailuesitteet kääntää ammattikääntäjä. Asiakaspalvelijana puolestaan voi toimia myös koulussa kieltä oppinut henkilö, koska käytetyn kielen ei tarvitse olla kieliopillisesti ja sanastollisesti virheetöntä. Haastatellut yritykset pitivät sitä uskottavuuskysymyksenä, että verkkosivujen ja mainosmateriaalien tekstit ovat kielellisesti oikein ja huomioivat kulttuurien mahdolliset erityispiirteet.

Oman haasteensa matkailuaiheiseen tutkimukseen toi keväällä 2020 alkanut koronapandemia, joka pysäytti lentoliikenteen ja esti ulkomaalaisia matkailijoita saapumasta Suomeen. Vasta myöhemmin voidaan sanoa, paljonko pandemia muuttaa ihmisten matkailutottumuksia ja miten se vaikuttaa matkailuyrityksiin Suomessa sekä vieraskielisten palveluiden kysyntään ja tarjontaan kyseisissä matkailukohteissa.

Kokoelmat

Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [39852]