Rikosperusteiset ajokiellot: Liikenneturvallisuuden ja ajo-oikeuden tarpeen arviointi poliisin ajo-oikeuspäätöksissä
Tamminen, Anniina (2020)
Tamminen, Anniina
2020
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010287578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010287578
Tiivistelmä
Vuoden 2019 ajokorttilainsäädännön uudistuksen myötä liikennerikosten seuraamuskäsittely siirtyi kokonaisuudessaan poliisin vastuualueelle. Rikosperusteinen ajokielto on turvaamistoimenpide, jonka tarkoituksena on estää liikenneturvallisuutta vaarantava käyttäytyminen sekä eristää riskikuljettaja liikenteestä määräajaksi.
Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavalla poliisin rikosperusteisissa ajokieltopäätöksissä huomioidaan liikenneturvallisuuden sekä kuljettajan ajo-oikeuden tarpeen keskinäinen suhde. Aihetta tarkastellaan liikenneturvallisuuden ja kuljettajien riskikäyttäytymisen näkökulmasta. Lisäksi tarkastelun kohteena on poliisin toiminta julkisen vallan käyttäjänä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia kuljettajatyyppejä poliisin ajokieltopäätöksistä on löydettävissä ja minkä tyyppisiä perusteluita he antavat ajo-oikeuden tarpeelleen, sekä millä tavalla nämä tekijät näkyvät poliisin päätöksissä.
Tutkielman aineistona on Helsingin, Hämeen ja Lapin poliisilaitosten alueilta suunnattuna sa-tunnaisotantana kerätyt 75 ajo-oikeuspäätöstä. Aineisto analysoitiin kvantifioinnin sekä tyypittelyn menetelmin. Tutkimus yhdistää määrällisen ja laadullisen tutkimuksen menetelmiä, jotta aiheesta voidaan tehdä sekä laajempia yleistyksiä että tarkempaa yksilöihin kohdistuvaa analyysia.
Liikennerikoksiin syyllistyneet voidaan jakaa vastuuttomien ja kunnollisten kuljettajien tyyppeihin. Vastuuttomuus näyttäytyy toistuvana piittaamattomana liikennekäyttäytymisenä ja kunnollisuus kykynä noudattaa vallitsevia olosuhteita ja liikennesääntöjä. Vastineista voidaan havaita julkisia ja yksityisiä perusteluja ajo-oikeuden tarpeelle. Erityisesti julkiset perusteet, eli työhön ja toimeentuloon liittyvät perustelut olivat sellaisia, joita päätöksessä nostettiin esiin ajokieltoa lyhentävinä tekijöinä. Yksityiset perustelut, kuten perheeseen liittyvät perusteet puolestaan eivät olleet sellaisinaan riittävän painavia ajokiellon lyhentämiseksi.
Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavalla poliisin rikosperusteisissa ajokieltopäätöksissä huomioidaan liikenneturvallisuuden sekä kuljettajan ajo-oikeuden tarpeen keskinäinen suhde. Aihetta tarkastellaan liikenneturvallisuuden ja kuljettajien riskikäyttäytymisen näkökulmasta. Lisäksi tarkastelun kohteena on poliisin toiminta julkisen vallan käyttäjänä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia kuljettajatyyppejä poliisin ajokieltopäätöksistä on löydettävissä ja minkä tyyppisiä perusteluita he antavat ajo-oikeuden tarpeelleen, sekä millä tavalla nämä tekijät näkyvät poliisin päätöksissä.
Tutkielman aineistona on Helsingin, Hämeen ja Lapin poliisilaitosten alueilta suunnattuna sa-tunnaisotantana kerätyt 75 ajo-oikeuspäätöstä. Aineisto analysoitiin kvantifioinnin sekä tyypittelyn menetelmin. Tutkimus yhdistää määrällisen ja laadullisen tutkimuksen menetelmiä, jotta aiheesta voidaan tehdä sekä laajempia yleistyksiä että tarkempaa yksilöihin kohdistuvaa analyysia.
Liikennerikoksiin syyllistyneet voidaan jakaa vastuuttomien ja kunnollisten kuljettajien tyyppeihin. Vastuuttomuus näyttäytyy toistuvana piittaamattomana liikennekäyttäytymisenä ja kunnollisuus kykynä noudattaa vallitsevia olosuhteita ja liikennesääntöjä. Vastineista voidaan havaita julkisia ja yksityisiä perusteluja ajo-oikeuden tarpeelle. Erityisesti julkiset perusteet, eli työhön ja toimeentuloon liittyvät perustelut olivat sellaisia, joita päätöksessä nostettiin esiin ajokieltoa lyhentävinä tekijöinä. Yksityiset perustelut, kuten perheeseen liittyvät perusteet puolestaan eivät olleet sellaisinaan riittävän painavia ajokiellon lyhentämiseksi.