"Sieltä löytyy kosketuspintoja taitolajeihin ja elämään" : Nuorten aikuisten videopelaamisen motiivit ja merkitykset jälkimodernissa yhteiskunnassa
Okkonen, Markus (2020)
Okkonen, Markus
2020
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010287612
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010287612
Tiivistelmä
Videopelaaminen on viime vuosikymmeninä yleistynyt ja valtavirtaistunut ilmiö, josta on muodostunut nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa suosittu harrastus ja vapaa-ajanviettotapa. Ilmiön suosiosta huolimatta esimerkiksi media, lääketieteelliset instituutiot, erilaiset asiantuntijat ja julkiset diskurssit tuottavat ilmiöstä usein pinnallisia, kapeita ja keskenään ristiriitaisia representaatioita, jotka asemoivat videopelaavia nuoria aikuisia erilaisiin ulkoisesta näkökulmasta rakennettuihin lokeroihin.
Tällaiset mediassa ja julkisissa keskusteluissa tuotetut representaatiot vaikuttavat usein kytkeytyvän yhteiskunnassa vallitsevaan uusliberalistiseen tehokkuusajatteluun, jossa nuorten odotetaan olevan aktiivisia, vastuullisia, itsenäisiä, dynaamisia ja taloudellisesti tehokkaita kansalaisia. Siirtymät nuoruudesta vastuulliseen sekä itsenäiseen aikuisuuteen ovat kuitenkin jälkimoderneissa nyky-yhteiskunnissamme harvoin suoraviivaisia ja tätä nuoruuden ja itsenäisen aikuisuuden välistä siirtymävaihetta on kuvailtu esimerkiksi orastavan aikuisuuden elämänvaiheeksi.
Orastavan aikuisuuden elämänvaiheeseen liittyy oman identiteetin etsimistä ja tutkiskelua; henkilökohtaisen maailmankatsomuksen pohtimista sekä kauaskantoisten ja merkityksellisten elämänvalintojen tekemistä. Orastavan aikuisuuden ikävaiheeseen kuuluu usein myös ajatus riippumattomuudesta, sosiaalisista rooleista, normatiivisista odotuksista ja täyden aikuisuuden vastuullisuudesta, jolloin omien polkujen valitsemisen nähdään olevan mahdollista. Voidaan esittää, että monien muiden kulttuuristen aktiviteettien ja tuotteiden kuluttamisen tavoin, videopelit ja niiden pelaaminen ovat nuorten aikuisten käytännöissä omien polkujen valitsemiseen ja tutkimiseen sovellettava väline. Tutkimalla nuorten aikuisten videopelaamisen motiiveja sekä videopelaamiselle annettuja merkityksiä, tämä tutkimus tekee näkyväksi videopelaamisen motiiveja sekä pelaajien sille antamia merkityksiä ja luomaan siten nykyistä syvällisempää ymmärrystä suositusta ilmiöstä.
Tutkimuksen aineisto koostuu kuuden pelaajan teemahaastattelusta, joita on analysoitu sisällön analyysillä. Tutkimuksen havainnot on jaoteltu haastatteluissa esiin tulleiden motiivien perusteella. Lisäksi motiivien merkitystä taustoitetaan karkean pelaajatyypittelyn avulla.
Videopelaaminen on tutkimuksen mukaan tärkeä, notkea ja moniulotteinen ilmiö orastavan aikuisuuden elämänvaiheessa. Vaikka nuorten aikuisten videopelaamisen yleisimpiä motiiveja voidaan tarkastella karkeasti sosiaalisuuden, kyvykkyyden ja tekemiseen uppoutumisen motiivien kautta, kyseiset motiivit saavat huomattavan kirjavia merkityksiä videopelaavien nuorten aikuisten videopelaamisen käytännöissä ja yksilöllisissä konteksteissa.
Tutkimuksen tulosten myötä videopelaamisen voidaan esittää olevan luontevasti orastavan aikuisuuteen, jälkimoderniin yhteiskuntaan ja itsenäisen aikuisuuden tavoitteluun asettuva aktiviteetti, jota nuoret aikuiset soveltavat luovana ongelmanratkaisukeinona yhteiskunnallisesti tuotettujen paineiden sietämiseen sekä henkilökohtaisten maailmankatsomuksellisten, filosofisten ja elämänhallinnallisten kysymysten ratkomiseen.
Tällaiset mediassa ja julkisissa keskusteluissa tuotetut representaatiot vaikuttavat usein kytkeytyvän yhteiskunnassa vallitsevaan uusliberalistiseen tehokkuusajatteluun, jossa nuorten odotetaan olevan aktiivisia, vastuullisia, itsenäisiä, dynaamisia ja taloudellisesti tehokkaita kansalaisia. Siirtymät nuoruudesta vastuulliseen sekä itsenäiseen aikuisuuteen ovat kuitenkin jälkimoderneissa nyky-yhteiskunnissamme harvoin suoraviivaisia ja tätä nuoruuden ja itsenäisen aikuisuuden välistä siirtymävaihetta on kuvailtu esimerkiksi orastavan aikuisuuden elämänvaiheeksi.
Orastavan aikuisuuden elämänvaiheeseen liittyy oman identiteetin etsimistä ja tutkiskelua; henkilökohtaisen maailmankatsomuksen pohtimista sekä kauaskantoisten ja merkityksellisten elämänvalintojen tekemistä. Orastavan aikuisuuden ikävaiheeseen kuuluu usein myös ajatus riippumattomuudesta, sosiaalisista rooleista, normatiivisista odotuksista ja täyden aikuisuuden vastuullisuudesta, jolloin omien polkujen valitsemisen nähdään olevan mahdollista. Voidaan esittää, että monien muiden kulttuuristen aktiviteettien ja tuotteiden kuluttamisen tavoin, videopelit ja niiden pelaaminen ovat nuorten aikuisten käytännöissä omien polkujen valitsemiseen ja tutkimiseen sovellettava väline. Tutkimalla nuorten aikuisten videopelaamisen motiiveja sekä videopelaamiselle annettuja merkityksiä, tämä tutkimus tekee näkyväksi videopelaamisen motiiveja sekä pelaajien sille antamia merkityksiä ja luomaan siten nykyistä syvällisempää ymmärrystä suositusta ilmiöstä.
Tutkimuksen aineisto koostuu kuuden pelaajan teemahaastattelusta, joita on analysoitu sisällön analyysillä. Tutkimuksen havainnot on jaoteltu haastatteluissa esiin tulleiden motiivien perusteella. Lisäksi motiivien merkitystä taustoitetaan karkean pelaajatyypittelyn avulla.
Videopelaaminen on tutkimuksen mukaan tärkeä, notkea ja moniulotteinen ilmiö orastavan aikuisuuden elämänvaiheessa. Vaikka nuorten aikuisten videopelaamisen yleisimpiä motiiveja voidaan tarkastella karkeasti sosiaalisuuden, kyvykkyyden ja tekemiseen uppoutumisen motiivien kautta, kyseiset motiivit saavat huomattavan kirjavia merkityksiä videopelaavien nuorten aikuisten videopelaamisen käytännöissä ja yksilöllisissä konteksteissa.
Tutkimuksen tulosten myötä videopelaamisen voidaan esittää olevan luontevasti orastavan aikuisuuteen, jälkimoderniin yhteiskuntaan ja itsenäisen aikuisuuden tavoitteluun asettuva aktiviteetti, jota nuoret aikuiset soveltavat luovana ongelmanratkaisukeinona yhteiskunnallisesti tuotettujen paineiden sietämiseen sekä henkilökohtaisten maailmankatsomuksellisten, filosofisten ja elämänhallinnallisten kysymysten ratkomiseen.