Digitaaliset terveyspalvelut osana ikääntyneiden itsehoitoa

Abstract

Ikääntyneiden osuus Suomen väestöstä kasvaa, mikä lisää terveyspalveluiden tarvetta. Digitalisaatio, älyteknologia ja palvelujen automatisointi ovat osa nykypäivää, ja erilaiset teknologiset ratkaisut vaikuttavat yhä enemmän ikääntyneiden hoitotyöhön ja itsehoitoon. Digitaalisten terveyspalveluiden huolellinen suunnittelu antaa mahdollisuuden tukea ikääntyneiden aktiivista ja hyvää elämää.

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata asioita, joita tulisi huomioida ikääntyneille itsehoitoon tarjottavissa digitaalisissa terveyspalveluissa. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitä asioita tulisi huomioida ikääntyneille itsehoitoon tarjottavissa digitaalisissa terveyspalveluissa? Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaussa käytettiin, Cinahl-, Medic-, Nursing & Allied Health Database- ja Web of Science -tietokantoja. Hakusanoina käytettiin ikääntyneisiin, digitaalisiin terveyspalveluihin ja itsehoitoon liittyviä englannin- ja suomenkielisiä hakusanoja. Haun kokonaistulos ennen tietokantarajauksia oli 23 982, joista systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valittiin 16 tieteellistä artikkelia. Hakua täydennettiin manuaalisen haun kautta valitulla neljällä tutkimusartikkelilla. Kaikki tutkimukset (n=20) olivat vertaisarvioituja, tehty viimeisimmän kymmenen vuoden aikana, ja julkaisukielenä oli englanti. Tutkimusartikkelit käsittelivät yli 60-vuotiaiden kokemuksia digitaalisista terveyspalveluista itsehoidossa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja laadunarviointi toteutettiin JBI-kriteeristön mukaisesti.

Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan ikääntyneille itsehoitoon tarjottavissa digitaalisissa terveyspalveluissa on tärkeää huomioida henkilökohtaisten tarpeiden tunnistaminen, itsehoidon tukeminen sekä teknologian käytettävyyden varmistaminen. Henkilökohtaisten tarpeiden tunnistaminen käsitti ikääntymiseen liittyvät muutokset, ikääntyneiden taloudellisen tilanteen, yksityisyyden menettämisen uhan sekä sosiaalisuuden kaipauksen. Itsehoidon tukemiseen liittyivät omatoimisuuden säilyttäminen, vaivaton viestintä terveydentilasta, osaamisen varmistaminen sekä sovittaminen arkirutiineihin. Teknologian käytettävyyden varmistamiseen liittyivät ikääntyneiden valmiudet käyttää digitaalista teknologiaa, teknisten ongelmien ratkaisukyky, koettu tarve käyttää teknologiaa sekä ikääntymisen huomiointi laitesuunnittelussa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suunniteltaessa ikääntyneille tarkoitettujen digitaalisten terveyspalveluiden käyttöönottoa ja kehittämistä, on tärkeää huomioida ikääntyneiden yksilölliset tarpeet ja valmiudet käyttää digitaalista teknologiaa. Digitaalisten terveyspalveluiden tulisi helpottaa päivittäistä arkea ja vahvistaa elämänhallinnan tunnetta. On tärkeää, että ikääntyneitä ei jätetä eriarvoiseen asemaan varallisuuden, fyysisen rajoittuneisuuden tai puutteellisen osaamisen vuoksi. Ikääntyneen sitouttaminen digitaalisen terveyspalvelun käyttöön edellyttää riittävän osaamisen turvaamista, tarvittavan käyttötuen mahdollistamista ja sitä, että käytettävä digitaalinen terveyspalvelu koetaan hyödylliseksi itsehoidon tukemisessa.