Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoinnin kehittyminen kuntakentällä: Kuntalain osittaisuudistuksen vaikutukset
Jalli, Aino (2020)
2020
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Auditing and Evaluation
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010277534
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010277534
Tiivistelmä
Tämän pro gradun tavoitteena on lisätä ymmärrystä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoinnista kuntakentällä niin muutoksen ja ajallisen ulottuvuuden kuin tilivelvollisuussuhteiden näkökulmista. Tutkimuksessa selvitetään, miten kuntakentän raportoimisinformaatio sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on muuttunut vuosien 2012–2019 ajanjaksolla sekä miten kuntalain osittaisuudistus on vaikuttanut raportoimisinformaatioon. Tutkimus keskittyy tilivelvollisuus ilmiön ympärille, joten raportoinnin tilaa pohditaan etenkin tilivelvollisuussuhteiden näkökulmista eli miten raportoimisinformaatio näyttäytyy kuntalaisille, valtuutetuille ja viranhaltijoille. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on löytää kehityskohteita ja -ehdotuksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportointiin.
Tutkimus tehdään kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, johon valitaan kuusi kuntaa ja kaksi kuntayhtymää, joiden toimintakertomuksista, arviointikertomuksista sekä muista hyvään valvontaan liittyvistä dokumenteista ja ohjeista muodostuu tutkimuksen aineisto. Aineistoa analysoidaan teorialähtöisellä sisällönanalyysilla, joka pohjautuu yleisohjeeseen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Tutkimuksen taustalla vaikuttaa agenttiteoria, jonka pohjalta voidaan havaita tilivelvollisuussuhteita ja tilivelvollisuudesta kumpuava raportoimisvastuu. Näitä suhteita ja vastuita hallitaan sisäisellä valvonnalla ja riskienhallinnalla. Pidemmällä aikavälillä kuntasektorilla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseen ja raportointiin ovat vaikuttaneet julkisen hallinnan muutokset, jotka ilmenevät esimerkiksi kuntalain osittaisuudistuksina.
Tutkimuksen tulosten ydin koostuu kahdesta raportoinnin muutosvaiheesta, jotka tapahtuivat vuosien 2013–2015 välillä sekä vuosien 2017–2019 välillä. Merkittävimmät muutokset liittyivät raportoinnin esittämistapaan ja sisältöön. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että kuntalain osittaisuudistus on vaikuttanut yleisohjeeseen ja sitä kautta kuntien ja kuntayhtymien raportointiin ja että ne kunnat ja kuntayhtymät, jotka noudattivat yleisohjetta täsmällisesti, täyttivät tilivelvollisuudesta kumpuavan raportoimisvastuunsa. Raportoinnin kehityskohteiksi voidaan todeta informaation raportointimuoto ja sisältö. Kohteita voidaan kehittää soveltamalla yleisohjetta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan COSO-malleja yhdessä. Jatkotutkimuksessa olisi mielenkiintoista pureutua syvällisemmin siihen, miten valtuutetut hyödyntävät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoimisinformaatiota päätöksenteossaan tai miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta konkreettisesti järjestetään tietyssä kuntakonsernissa. Myös yleisohjeen käyttöä voisi tutkia laajemmin kunnissa ja kuntayhtymissä.
Tutkimus tehdään kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, johon valitaan kuusi kuntaa ja kaksi kuntayhtymää, joiden toimintakertomuksista, arviointikertomuksista sekä muista hyvään valvontaan liittyvistä dokumenteista ja ohjeista muodostuu tutkimuksen aineisto. Aineistoa analysoidaan teorialähtöisellä sisällönanalyysilla, joka pohjautuu yleisohjeeseen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Tutkimuksen taustalla vaikuttaa agenttiteoria, jonka pohjalta voidaan havaita tilivelvollisuussuhteita ja tilivelvollisuudesta kumpuava raportoimisvastuu. Näitä suhteita ja vastuita hallitaan sisäisellä valvonnalla ja riskienhallinnalla. Pidemmällä aikavälillä kuntasektorilla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseen ja raportointiin ovat vaikuttaneet julkisen hallinnan muutokset, jotka ilmenevät esimerkiksi kuntalain osittaisuudistuksina.
Tutkimuksen tulosten ydin koostuu kahdesta raportoinnin muutosvaiheesta, jotka tapahtuivat vuosien 2013–2015 välillä sekä vuosien 2017–2019 välillä. Merkittävimmät muutokset liittyivät raportoinnin esittämistapaan ja sisältöön. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että kuntalain osittaisuudistus on vaikuttanut yleisohjeeseen ja sitä kautta kuntien ja kuntayhtymien raportointiin ja että ne kunnat ja kuntayhtymät, jotka noudattivat yleisohjetta täsmällisesti, täyttivät tilivelvollisuudesta kumpuavan raportoimisvastuunsa. Raportoinnin kehityskohteiksi voidaan todeta informaation raportointimuoto ja sisältö. Kohteita voidaan kehittää soveltamalla yleisohjetta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan COSO-malleja yhdessä. Jatkotutkimuksessa olisi mielenkiintoista pureutua syvällisemmin siihen, miten valtuutetut hyödyntävät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoimisinformaatiota päätöksenteossaan tai miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta konkreettisesti järjestetään tietyssä kuntakonsernissa. Myös yleisohjeen käyttöä voisi tutkia laajemmin kunnissa ja kuntayhtymissä.