Ensihoitopalvelun epätarkoituksenmukainen käyttö

Abstract

Ensihoitopalvelun epätarkoituksenmukaisten tehtävien osuus on kansainvälisesti ollut pitkään kasvussa. On arvioitu, että joissakin tehtäväluokissa jopa 80% tehtävistä olisi epätarkoituksenmukaisia. Ilmiö lisää ensihoitopalvelun kuormitusta ja sitoo ensihoitoyksiköitä epätarkoituksenmukaisiin tehtäviin, jolloin kiireellisten potilaiden tavoittaminen viivästyy. Sama kehitys on tunnistettu Suomessa. Tämä on aiheuttanut huolta ensihoitojärjestelmien toiminnasta sekä potilaan hoidon heikkenemisestä. Potilasturvallisuuden heikentämisen lisäksi ilmiö lisää myös terveydenhuollon kuluja. Suomessa ensihoitopalvelun kulut ovat valtakunnallisesti nousseet 34% vuosina 2013-2016.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata ensihoitopalvelun epätarkoituksenmukaisen käytön syitä ja esiintyvyyttä. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymykset olivat: Millaisia syitä ensihoitopalvelun epätarkoituksenmukaiselle käytölle on ja kuinka paljon ensihoitopalvelun epätarkoituksenmukaista käyttöä esiintyy?

Tutkimusmenetelmänä oli kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuushaku tehtiin elokuussa 2020 CINAHL ja Medic tietokannoista. Hakusanoina olivat ”health services misuse” OR excessive OR unnecessary OR inappropriate AND “emergency medical services” OR ambulances. Kirjallisuuskatsauksen sisäänottokriteereinä olivat tieteellinen vertaisarvioitu artikkeli, joka on julkaistu vuosina 2015 – 2020 akateemisessa lehdessä, abstrakti saatavilla ja julkaisukielenä englanti, ruotsi tai suomi. Haku tuotti Medic:stä yhden artikkelin ja CINAHL:sta 108 artikkelia, joista kirjallisuuskatsaukseen valikoitui lo-pulta 21 artikkelia. Kaikki valitut artikkelit olivat englanninkielisiä ja CINAHL-tietokannasta. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.

Ensihoitopalvelun epätarkoituksenmukaisen käytön syyt voidaan jakaa yksilöllisiin ja rakenteellisiin syihin. Yksilöllisiä syitä olivat asuinolosuhteisiin, osaamiseen, ikään, oirekuvaan, potilaan terveydentilaan, ensihoitajaan ja hälyttäjän persoonaan liittyvät syyt. Rakenteellisia syitä olivat alueelliset, palvelujen saatavuuteen liittyvät ja terveydenhoitojärjestelmästä johtuvat syyt.

Tulokset kuvaavat hyvin, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse. Ensihoitopalvelun epätarkoituksenmukainen käyttö ei ole pelkästään järjestelmän tahallista väärinkäyttöä, kuten alalla usein ajatellaan. Ilmiö on hyvin monesta seikasta muodostuva yksilöllisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden summa. Jos ensihoitopalvelun kuormitusta halutaan vähentää, ei voida keskittyä vain ratkaisuihin, joilla tulevia hälytyksiä hoidetaan. Suuri osa ongelmasta olisi ratkaistavissa jo ennen epätarkoituksenmukaista hätäpuhelua koulutuksella, valistuksella päivystyspalveluista, laadukkaalla perusterveydenhuollolla ja asumisen tukipalveluilla. Ensihoitopalvelulla täytyy myös olla selkeät näyttöön perustuvat toimintaohjeet. Lisäksi hätäpuheluiden käsittelyyn tarvitaan terveydenhuollon osaamista.