Vuorovaikutuksessa kaupunkiluonnon kanssa : Psykologisten harjoitteiden ja puistokävelyn vaikutus fysiologiseen ja psykologiseen elpymiseen
Aromaa, Venla; Rossi, Reeta (2021)
2021
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-02-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010257461
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010257461
Tiivistelmä
Luontoympäristöjen ja luonnossa liikkumisen on aiemmin osoitettu edistävän hyvinvointia monin tavoin. Tässä tutkimuksessa tavoitteenamme oli selvittää, voiko erilaisilla psykologisilla harjoitteilla tukea tai vahvistaa puistokävelyn elvyttäviä vaikutuksia. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, ovatko fysiologinen elpyminen ja sen muutos yhteydessä koettuun elpymiseen ja tunnekokemuksen miellyttävyyteen sekä näiden muutokseen.
Tutkimus on osa Koneen Säätiön rahoittamaa RestoWalk-tutkimushanketta. Osallistujiksi rekrytoitiin työikäisiä, perusterveitä aikuisia. Lopullisessa otoksessa 86 % tutkittavista oli naisia. Tutkimuksen kenttäkoeosuus toteutettiin kesällä 2017 Tampereella Hatanpään arboretumissa. Tutkittavat jaettiin satunnaisesti kolmeen eri kävelyryhmään (elpymisharjoitteet, mielikuvaharjoitteet, kontrolliryhmä) ja he kävelivät puistossa noin neljän kilometrin mittaisen reitin omaan tahtiinsa. Tutkittavien fysiologista ja koettua elpymistä tarkasteltiin ennen kävelyä, sen aikana sekä sen jälkeen.
Eri harjoitteita tehneiden ja niitä tekemättömien osallistujien fysiologisessa ja psykologisessa elpymisessä ei tässä tutkimuksessa havaittu eroja. Myöskään ryhmästä riippumatonta elpymistä ei havaittu koko otoksen tasolla, kun taustamuuttujien (viimeksi kuluneen kuukauden aikana koettu stressi, ikä) vaikutus otettiin huomioon. Sen sijaan tunnekokemuksen miellyttävyys lisääntyi puistokävelyn aikana kävelyn sisällöstä riippumatta, ja tämä vaikutus säilyi senkin jälkeen, kun taustamuuttujien vaikutus kontrolloitiin. Fysiologinen elpyminen ei ollut yhteydessä koettuun elpymiseen ja tunnekokemuksen miellyttävyyteen. Myöskään fysiologisen elpymisen muutos ei ollut yhteydessä koetun elpymisen ja tunnekokemuksen miellyttävyyden muutokseen.
Puistokävelyllä on mielialaa kohottava vaikutus, mutta psykologisista harjoitteista tarvitaan vielä lisää tietoa. Jatkossa olisi tärkeää tutkia, voisiko koeasetelman muokkaamisella ja esimerkiksi ympäristön piirteiden sekä osallistujien yksilöllisten mieltymysten huomioon ottamisella olla vaikutusta myös harjoitteiden tehoon.
Tutkimus on osa Koneen Säätiön rahoittamaa RestoWalk-tutkimushanketta. Osallistujiksi rekrytoitiin työikäisiä, perusterveitä aikuisia. Lopullisessa otoksessa 86 % tutkittavista oli naisia. Tutkimuksen kenttäkoeosuus toteutettiin kesällä 2017 Tampereella Hatanpään arboretumissa. Tutkittavat jaettiin satunnaisesti kolmeen eri kävelyryhmään (elpymisharjoitteet, mielikuvaharjoitteet, kontrolliryhmä) ja he kävelivät puistossa noin neljän kilometrin mittaisen reitin omaan tahtiinsa. Tutkittavien fysiologista ja koettua elpymistä tarkasteltiin ennen kävelyä, sen aikana sekä sen jälkeen.
Eri harjoitteita tehneiden ja niitä tekemättömien osallistujien fysiologisessa ja psykologisessa elpymisessä ei tässä tutkimuksessa havaittu eroja. Myöskään ryhmästä riippumatonta elpymistä ei havaittu koko otoksen tasolla, kun taustamuuttujien (viimeksi kuluneen kuukauden aikana koettu stressi, ikä) vaikutus otettiin huomioon. Sen sijaan tunnekokemuksen miellyttävyys lisääntyi puistokävelyn aikana kävelyn sisällöstä riippumatta, ja tämä vaikutus säilyi senkin jälkeen, kun taustamuuttujien vaikutus kontrolloitiin. Fysiologinen elpyminen ei ollut yhteydessä koettuun elpymiseen ja tunnekokemuksen miellyttävyyteen. Myöskään fysiologisen elpymisen muutos ei ollut yhteydessä koetun elpymisen ja tunnekokemuksen miellyttävyyden muutokseen.
Puistokävelyllä on mielialaa kohottava vaikutus, mutta psykologisista harjoitteista tarvitaan vielä lisää tietoa. Jatkossa olisi tärkeää tutkia, voisiko koeasetelman muokkaamisella ja esimerkiksi ympäristön piirteiden sekä osallistujien yksilöllisten mieltymysten huomioon ottamisella olla vaikutusta myös harjoitteiden tehoon.