Työhyvinvointia edistävä hoitotyön johtaminen: hoitotyöntekijöiden näkökulmasta
Häikiö, Anette; Pihlaja, Elina (2020)
Häikiö, Anette
Pihlaja, Elina
2020
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010247458
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010247458
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnista puhutaan, kun hyvinvointi sijoitetaan yksilön työelämään. Työhyvinvointina pidetään sopivan turvallista ja mielekästä työtä, joka edistää ja tukee terveyttä sekä tuottavaa työtä. Hyvällä johtamisella on mahdollisuus vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon, sitoutumiseen, hyvinvointiin ja jaksamiseen sekä työn tuloksellisuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuoltoala on murroksessa muuttuvan väestörakenteen, kaupungistumisen ja lukuisten muiden vallitsevien trendien vuoksi. Työhyvinvoinnin johtamisella on tärkeä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä työkyvyttömyyden vähentämisessä. Terveydenhuoltoalan organisaatioiden olisi kiinnostuttava enemmän henkilöstöstään ja heidän jaksamisestaan, jotta hoitotyöntekijät jaksaisivat työssään paremmin ja työurat olisivat pidemmät.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön johtajan tapoja lisätä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia. Tutkimuskysymyksenä oli: Millä tavoin hoitotyön johtaja voi lisätä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia hoitotyöntekijöiden näkökulmasta? Tutkielman tavoitteena oli tuottaa systemaattisesti koottua tietoa, jota voidaan hyödyntää hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämisessä ja hoitotyön johtajien koulutuksessa.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen haut toteutettiin CINAHL, Nursing & Allied Health Database- ja Applied and Social Sciences Index and Abstracts- tietokannoissa. Hakusanoina käytettiin seuraavia sanoja: nursing management, nurse, wellbeing, job satisfaction ja welfare. Hakusanoina käytettiin myös samaa asiaa tarkoittavia termejä ja niiden hakusanayhdistelmiä. Tietokantahaku rajattiin englannin- tai suomenkielisiin vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin, jotka olivat julkaistu vuosien 2010–2020 välillä. Lisäksi sisäänottokriteereinä oli, että tutkimukset käsittelivät työhyvinvointia lisääviä tekijöitä, niiden tuli vastata ennalta asetettuun tutkimuskysymykseen ja tutkimuksista täytyi olla tiivistelmä sekä koko teksti saatavilla. Hakutulos tietokantarajauksien jälkeen oli 900 tutkimusartikkelia, joista valikoitui sisäänotto- ja poissulkukriteerien jälkeen 23 tutkimusartikkelia. Aineisto koostui 18 kansainvälisestä ja viidestä suomalaisesta vertaisarvioiduista tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Hoitotyön johtaja voi lisätä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia affektiivisen vuorovaikutussuhteen luomisella hoitotyöntekijöihin, toimimalla eettisesti, antamalla mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen, lisäämällä autonomiaa työssä ja käyttämällä taidokkaasti omia sosiaalisia taitojaan. Lisäksi hoitotyön johtajan tarjoaman tuen, riittävistä henkilöstöresursseista huolehtimisen, laadukkaan työympäristön ja hyvien johtamistaitojen sekä palkitsemisen todettiin lisäävän hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia.
Hoitotyön johtajalla on mahdollisuus monin tavoin lisätä työhyvinvointia ja hänellä on merkittävä rooli työhyvinvoinnin edistämisessä ja toteuttamisessa. Työhyvinvointia edistävät toimet muodostuivat henkilöstöön, vuorovaikutukseen, työympäristöön ja johtamiseen liittyvistä tekijöistä.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön johtajan tapoja lisätä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia. Tutkimuskysymyksenä oli: Millä tavoin hoitotyön johtaja voi lisätä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia hoitotyöntekijöiden näkökulmasta? Tutkielman tavoitteena oli tuottaa systemaattisesti koottua tietoa, jota voidaan hyödyntää hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämisessä ja hoitotyön johtajien koulutuksessa.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen haut toteutettiin CINAHL, Nursing & Allied Health Database- ja Applied and Social Sciences Index and Abstracts- tietokannoissa. Hakusanoina käytettiin seuraavia sanoja: nursing management, nurse, wellbeing, job satisfaction ja welfare. Hakusanoina käytettiin myös samaa asiaa tarkoittavia termejä ja niiden hakusanayhdistelmiä. Tietokantahaku rajattiin englannin- tai suomenkielisiin vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin, jotka olivat julkaistu vuosien 2010–2020 välillä. Lisäksi sisäänottokriteereinä oli, että tutkimukset käsittelivät työhyvinvointia lisääviä tekijöitä, niiden tuli vastata ennalta asetettuun tutkimuskysymykseen ja tutkimuksista täytyi olla tiivistelmä sekä koko teksti saatavilla. Hakutulos tietokantarajauksien jälkeen oli 900 tutkimusartikkelia, joista valikoitui sisäänotto- ja poissulkukriteerien jälkeen 23 tutkimusartikkelia. Aineisto koostui 18 kansainvälisestä ja viidestä suomalaisesta vertaisarvioiduista tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Hoitotyön johtaja voi lisätä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia affektiivisen vuorovaikutussuhteen luomisella hoitotyöntekijöihin, toimimalla eettisesti, antamalla mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen, lisäämällä autonomiaa työssä ja käyttämällä taidokkaasti omia sosiaalisia taitojaan. Lisäksi hoitotyön johtajan tarjoaman tuen, riittävistä henkilöstöresursseista huolehtimisen, laadukkaan työympäristön ja hyvien johtamistaitojen sekä palkitsemisen todettiin lisäävän hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia.
Hoitotyön johtajalla on mahdollisuus monin tavoin lisätä työhyvinvointia ja hänellä on merkittävä rooli työhyvinvoinnin edistämisessä ja toteuttamisessa. Työhyvinvointia edistävät toimet muodostuivat henkilöstöön, vuorovaikutukseen, työympäristöön ja johtamiseen liittyvistä tekijöistä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [6522]