Perusopetuksen vaikuttavuusmittarien raportointi keskisuurten kuntien tilinpäätöksissä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä mittareilla suomalaiset keskisuuret kunnat mittaavat perusopetuksen vaikuttavuutta ja millaisia vaikuttavuusmittarien raportointitapoja kunnilla on tilinpäätöksissä. Tutkimus keskittyy tilinpäätöksissä raportoitaviin vaikuttavuusmittareihin, koska tilinpäätös on yksi julkisimmista kunnan laatimista asiakirjoista. Tutkimuskysymys on ”Miten keskisuuret kunnat raportoivat perusopetuksen vaikuttavuusmittareita tilinpäätöksissään?” Tutkimus jatkaa tieteellistä keskustelua vaikuttavuuden arvioinnin ja mittaamisen haasteista sekä avaa keskusteluun uuden näkökulman perusopetuksen vaikuttavuuden mittaamisen tarpeellisuudesta.

Tutkimuksen kohteena ovat suomalaiset kunnat, joiden asukasluku on 20 000–50 000 asukasta. Tutkimuksen aineistona toimivat kuntien laatimat tilinpäätökset vuodelta 2019. Tilinpäätöksistä etsitään aiemmasta tutkimuksesta tunnistettuja vaikuttavuusmittareita. Aineistosta analysoidaan myös kunnan raportoinnin selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Kunnat luokitellaan raportointitapojensa perusteella yläluokkiin. Yläluokkien sisälle muodostetaan kaksi erillistä alaluokkaa, jotka erittelevät vaikuttavuusmittareita ja mittareiden raportoinnin puutteita.

Tutkimus toteutetaan dokumenttianalyysina eli rajattujen kuntien tilinpäätöksiä systemaattisesti läpikäymällä, tutkimalla ja vertailemalla. Tutkimuksen analyysimenetelmä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jossa aineiston analyysi tehdään tilinpäätöksistä löytyvien löydösten pohjalta. Yhteys alkuperäiseen aineistoon säilyy koko analyysin ajan.

Analyysin pohjalta kunnat voidaan jakaa kolmeen luokkaan, jotka kuvaavat niiden vaikuttavuusmittarien raportointitapoja tilinpäätöksissä: 1. kuntiin, jotka eivät raportoi vaikuttavuusmittareita, 2. kuntiin, jotka mittaavat vaikuttavuutta, mutta mittareissa tai raportoinnissa on puutteita ja 3. kuntiin, joissa vaikuttavuuden mittaaminen ja raportointi on selkeää. Yleisimmin kunnat arvioivat perusopetuksen vaikuttavuutena päättötodistuksen saaneiden määrää ja sijoittumista jatko-opintoihin. Lisäksi kunnat arvioivat oppilaan minäkuvaan, motivaatioon ja itsetuntoon liittyviä asioita sekä perheen kokemusta toiminnan vaikuttavuudesta. Raportoinnin puutteet johtuvat mittarin epäselvästä käytöstä ja kirjaamisesta tilinpäätöksessä.

Kuntien vaikuttavuusmittarien raportointi on vaihtelevaa. Onkin syytä pohtia, tulisiko valtakunnallisesti tai alueellisesti olla yhtenäisempiä ohjeistuksia tai toimintamalleja perusopetuksen vaikuttavuuden mittaamista ja arviointia varten. Lisäksi jatkotutkimuksissa voidaan selvittää, miten perusopetuksen erilaisia vaikutuksia, erityisesti hyvinvointi- ja yhteiskuntavaikutuksia, voidaan arvioida kunnissa entistä selkeämmin.