Taistelustressin oireiden tunnistaminen ja hallinta sotilasoperaation aikana : sotilaan näkökulma
Asunen, Heikki (2020)
2020
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010227438
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010227438
Tiivistelmä
Taistelustressi liittyy olennaisena osana sotilaalliseen toimintaan, eikä sen negatiivisia vaikutuksia voida koskaan täysin poistaa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata taistelustressin oirekuvaa sekä oireiden hallintaa sotilasoperaation aikana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa taistelustressin aiheuttaman toimintakyvyn aleneman palauttamiseksi ja ennenaikaisten kotiuttamisten hallitsemiseksi tältä osin. Tutkimuskysymykset olivat: Millaisia oireita taistelustressi aiheuttaa sekä millaisilla keinoilla taistelustressin oireita voidaan hallita sotilasoperaation aikana?
Tiedonhaku koostui neljästä eri tietokannasta, CINAHL, PsycINFO, PubMed sekä Military Database. Käytetyt hakusanat olivat taistelustressi, armeija, sotilas, operaatio ja harjoittelu sekä näiden englanninkieliset vastineet. Kriteereinä artikkeleiden valinnalle olivat englannin- tai suomenkielisyys, julkaistu 2010–2020, saatavilla Tampereen yliopiston käytössä olevista tietokannoista, vähintään abstrakti saatavilla sekä vertaisarviointi. Lopullinen lähteiden määrä oli 15 tutkimusartikkelia, joista kvantitatiivisia oli kahdeksan-, kvalitatiivisia kolme- ja kirjallisuuskatsauksia kolme kappaletta. Yhdessä artikkelissa oli hyödynnetty molempia tutkimusmenetelmiä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Taistelustressin oireet muodostuivat henkisistä vaikeuksista, sosiaalisten suhteiden vaikeutumisesta, vireystilassa tapahtuvista muutoksista, ravitsemuksessa tapahtuvista muutoksista sekä fysiologiassa tapahtuvista muutoksista. Keinoja näiden oireiden hallitsemiseksi olivat tunteiden itsenäinen käsittely, operaatioalueelle toimitetut terveyspalvelut sekä sotilasyksikön sisäiset toimenpiteet.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa ilmeni, että taistelustressi vaikuttaa sotilaaseen sekä fyysisesti että henkisesti. Oireiden tunnistamisella sekä niihin tarkoituksenmukaisin keinoin puuttumalla voidaan edistää sotilaallista toimintakykyä ja vähentää ennenaikaista kotiuttamista operaatioalueelta.
Tiedonhaku koostui neljästä eri tietokannasta, CINAHL, PsycINFO, PubMed sekä Military Database. Käytetyt hakusanat olivat taistelustressi, armeija, sotilas, operaatio ja harjoittelu sekä näiden englanninkieliset vastineet. Kriteereinä artikkeleiden valinnalle olivat englannin- tai suomenkielisyys, julkaistu 2010–2020, saatavilla Tampereen yliopiston käytössä olevista tietokannoista, vähintään abstrakti saatavilla sekä vertaisarviointi. Lopullinen lähteiden määrä oli 15 tutkimusartikkelia, joista kvantitatiivisia oli kahdeksan-, kvalitatiivisia kolme- ja kirjallisuuskatsauksia kolme kappaletta. Yhdessä artikkelissa oli hyödynnetty molempia tutkimusmenetelmiä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Taistelustressin oireet muodostuivat henkisistä vaikeuksista, sosiaalisten suhteiden vaikeutumisesta, vireystilassa tapahtuvista muutoksista, ravitsemuksessa tapahtuvista muutoksista sekä fysiologiassa tapahtuvista muutoksista. Keinoja näiden oireiden hallitsemiseksi olivat tunteiden itsenäinen käsittely, operaatioalueelle toimitetut terveyspalvelut sekä sotilasyksikön sisäiset toimenpiteet.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa ilmeni, että taistelustressi vaikuttaa sotilaaseen sekä fyysisesti että henkisesti. Oireiden tunnistamisella sekä niihin tarkoituksenmukaisin keinoin puuttumalla voidaan edistää sotilaallista toimintakykyä ja vähentää ennenaikaista kotiuttamista operaatioalueelta.