Kontingenssitekijät kuntien sisäisen valvonnan painopisteiden selittäjinä : Empiirinen katsaus Manner-Suomen kuntien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selontekoihin

Abstract

Sisäinen valvonta on keskeinen osa kuntien johtamista ja hyvää hallintoa. Kuntien on toimintakertomuksessaan tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta on kunnassa järjestetty, onko toiminnassa havaittu puutteita sekä miten sisäistä valvontaa on tarkoituksena kehittää tulevalla tilikaudella. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sisäisen valvonnan COSO-viitekehyksen osa-alueet ilmenevät kuntien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteoissa. Tämän lisäksi haluttiin selvittää, millaisia teemoja kuntien sisäisen valvonnan osa-alueiden sisällä esiintyy. COSO-viitekehyksen avulla voidaan tarkastella kuntien sisäistä valvontaa viiden eri osa-alueen kautta: valvontaympäristön, riskienarvioinnin, valvontatoimenpiteiden, informaation ja viestinnän sekä seurannan kautta. Kunnallishallinnon sisäisen valvonnan tutkimus on ollut melko vähäistä, ja tämän tutkimuksen avulla pyritään vastaamaan tutkimusaukkoon.

Tutkimus toteutettiin empiirisenä katsauksena kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimusta varten tarkasteltiin kaikkien Manner-Suomen kuntien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selontekoja vuoden 2018 tilinpäätöksistä. Lopullista analyysia varten tarkasteltiin 228 kunnan selontekoja. Aineiston analyysi toteutettiin dokumenttianalyysia, mutta aineiston analyysin apuna käytettiin lisäksi aineiston kvantifiointia.

Keskeisinä tutkimustuloksina todettiin, että valvontaympäristön, riskienhallinnan ja valvontatoimenpiteiden osa-alueet korostuivat eniten kuntien selonteoissa. Valvontaympäristöön ja valvontatoimenpiteisiin liittyvät osa-alueet ilmenivät 28 prosentissa selontekoja. Riskienhallinnan teemat esiintyivät hieman yli viidenneksessä selontekoja. Lopulta informaation ja viestinnän sekä seurannan osa-alueet ilmenivät kumpikin hieman yli kymmenessä prosentissa kuntia. Kokoluokittain osa-alueiden esiintymisessä oli hieman vaihtelua, mutta osa-alueiden sisällä ilmeni hyvin monipuolisesti erilaisia teemoja. Samankaltaisia teemoja saattoi ilmetä sekä pienissä kunnissa, että suuremmissa kaupunkikonserneissa.

Tutkimustulokset tukevat kontingenssiteorian ajatusta siitä, että jokainen kunta toimii omassa ainutlaatuisessa toimintaympäristössään, jolloin myös sisäisen valvonnan käytännöt ja painopisteet riippuvat kuntien kontingenssitekijöistä. Kuntien sisäisestä valvonnasta riittää vielä paljon tutkittavaa. Mielenkiintoisia jatkotutkimussuuntia voisivat olla esimerkiksi kontingenssitekijöiden vaikutukset sisäiseen valvontaan kvantitatiivisten menetelmien avulla tai valvontaympäristöön liittyvä sisäisen valvonnan menettelytapojen ymmärtäminen osana johtamista ja tuloksellista toimintaa haastattelututkimuksen keinoin.