Kuntakonsernin talousinformaation hyödyntäminen kunnanvaltuutettujen päätöksenteossa : konserniajattelun kasvava merkitys kuntataloudessa
Erkheikki, Erika (2020)
2020
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Auditing and Evaluation
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010197400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010197400
Tiivistelmä
Kunnissa ylintä päätösvaltaa käyttää kunnanvaltuusto, jonka jäsenenä ovat kuntavaaleissa valitut kunnanvaltuutetut. Kuntien kiristyvä taloustilanne ja julkisen sektorin velkaantumisen kasvu on lisännyt painetta rakennemuutoksille, jonka seurauksena kunnat ovat esimerkiksi yhtiöittäneet toimintojaan. Kuntasektorin muutokset painottavat talousinformaation ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin tärkeyttä osana päätöksentekoa. Esimerkiksi kuntalain uudistuksen myötä kuntien arviointimenettely ja kriisikuntakriteerit ulotettiin kuntakonsernin tasolle. Muutaman vuoden välein päivitettävät yleisohjeet talousinformaation laadinnasta tarkentavat ja korostavat entistä enemmän kuntakonsernin talousinformaation tuottamista. Pelkästään konsernitilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehtävät liitetiedot ovat tarkentuneet jokaisen yleisohjepäivityksen myötä. Kuntien toimintaympäristön muuttuessa ja kunnan ulkoistaessa tai yhtiöittäessä toimintojaan, antaa kuntakonsernin informaatio emokunnan talousinformaatiota vertailukelpoisemman tiedon. Konserni-informaatio eliminoi toiminnan järjestämismuodon aiheuttaman talousvaikutuksen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena empiirisenä tutkimuksena, jossa konsernia käsittelevä empiirinen materiaali koostuu neljän keskikokoisen kunnan 19 kunnanvaltuutetun haastattelusta. Teoreettinen viitekehys avaa kunnan ja kuntakonsernin talousinformaatioon liittyvää käsitteistöä sekä perustelee lukijalle liitteen kaksi mukaisia, valittuja haastatteluaineistoja ja -kysymyksiä. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustelee, miksi kuntakonsernin informaatiota tulisi hyödyntää osana päätöksentekoa ja tiedolla johtamista. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin valtuutetut tuntevat oman kuntansa konsernin ja millainen käsitys heillä on oman kuntakonserninsa taloustilanteesta. Tutkielman tarkoituksena oli tuoda ilmi, muuttuuko valtuutettujen käsitys kuntakonsernin taloustilanteesta, jos taloustilannetta verrataan emokunnan taloustilanteeseen. Tutkielmassa havainnollistettiin, kuinka hyvin valtuutetut tuntevat konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet. Tutkimuksessa nostettiin esiin ne asiat, jotka kiinnittivät valtuutettujen huomion kuntakonsernin talousinformaatiossa ja mitä asioita valtuutetut pitivät kuntakonsernin talousinformaation osalta tärkeänä. Tutkielmassa selvisi myös, kuinka paljon valtuutetut käyttävät aikaa konsernin talousinformaation läpikäyntiin suhteessa kunnan talousinformaatioon sekä vaikuttaako kuntakonsernin taloustilanteen käsityksen muodostamiseen muut mahdolliset informaatiolähteet.
Tutkimustulokset osoittivat talousinformaatiossa suurimman merkityksen olevan pelkästään emokunnan talousinformaatiolla, eikä kuntakonsernin talousinformaatiota osata hyödyntää riittävästi. Niin kuntakonsernin rakenne kuin laadintaperiaatteet eivät olleet täysin valtuutettujen tiedossa. Käytettävistä asiakirjoista suurin painoarvo oli talousarviolla ja tulevien kausien taloussuunnitelmalla. Myös muulla viranhaltijoilta, toisilta luottamushenkilöiltä tai konserniyhtiöiden hallituksen kokouksista saatavalla informaatiolla oli konsernitilinpäätöstä suurempi merkitys arvioidessa kuntakonsernin taloudellista tilaa. Käytetyin talouden tunnusluku oli laina per asukas. Tutkimustulokset osoittivat, että kunnissa kuntakonsernin talousinformaation käyttö koettiin vähäiseksi muun muassa sen haastavan ymmärrettävyyden takia. Aikaa kuntakonsernin talousinformaation käsittelyyn käytettiin murto-osa siitä, mitä kunnan talousinformaatioon käytetään. Käsitys kuntakonsernin taloustilanteesta muodostettiin pääasiassa tilikauden yli- tai alijäämän perusteella. Saatujen tutkimustulosten perusteella kunnanvaltuutettujen konsernitalousosaamista tulisi kehittää. Saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kuntien tiedolla johtamisen sekä päätöksenteon taloudellisten vaikutusten arvioinnin kehittämiseen niin ylimpien virkamiesten kuin poliittisten päätöksentekijöidenkin osalta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena empiirisenä tutkimuksena, jossa konsernia käsittelevä empiirinen materiaali koostuu neljän keskikokoisen kunnan 19 kunnanvaltuutetun haastattelusta. Teoreettinen viitekehys avaa kunnan ja kuntakonsernin talousinformaatioon liittyvää käsitteistöä sekä perustelee lukijalle liitteen kaksi mukaisia, valittuja haastatteluaineistoja ja -kysymyksiä. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustelee, miksi kuntakonsernin informaatiota tulisi hyödyntää osana päätöksentekoa ja tiedolla johtamista. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin valtuutetut tuntevat oman kuntansa konsernin ja millainen käsitys heillä on oman kuntakonserninsa taloustilanteesta. Tutkielman tarkoituksena oli tuoda ilmi, muuttuuko valtuutettujen käsitys kuntakonsernin taloustilanteesta, jos taloustilannetta verrataan emokunnan taloustilanteeseen. Tutkielmassa havainnollistettiin, kuinka hyvin valtuutetut tuntevat konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet. Tutkimuksessa nostettiin esiin ne asiat, jotka kiinnittivät valtuutettujen huomion kuntakonsernin talousinformaatiossa ja mitä asioita valtuutetut pitivät kuntakonsernin talousinformaation osalta tärkeänä. Tutkielmassa selvisi myös, kuinka paljon valtuutetut käyttävät aikaa konsernin talousinformaation läpikäyntiin suhteessa kunnan talousinformaatioon sekä vaikuttaako kuntakonsernin taloustilanteen käsityksen muodostamiseen muut mahdolliset informaatiolähteet.
Tutkimustulokset osoittivat talousinformaatiossa suurimman merkityksen olevan pelkästään emokunnan talousinformaatiolla, eikä kuntakonsernin talousinformaatiota osata hyödyntää riittävästi. Niin kuntakonsernin rakenne kuin laadintaperiaatteet eivät olleet täysin valtuutettujen tiedossa. Käytettävistä asiakirjoista suurin painoarvo oli talousarviolla ja tulevien kausien taloussuunnitelmalla. Myös muulla viranhaltijoilta, toisilta luottamushenkilöiltä tai konserniyhtiöiden hallituksen kokouksista saatavalla informaatiolla oli konsernitilinpäätöstä suurempi merkitys arvioidessa kuntakonsernin taloudellista tilaa. Käytetyin talouden tunnusluku oli laina per asukas. Tutkimustulokset osoittivat, että kunnissa kuntakonsernin talousinformaation käyttö koettiin vähäiseksi muun muassa sen haastavan ymmärrettävyyden takia. Aikaa kuntakonsernin talousinformaation käsittelyyn käytettiin murto-osa siitä, mitä kunnan talousinformaatioon käytetään. Käsitys kuntakonsernin taloustilanteesta muodostettiin pääasiassa tilikauden yli- tai alijäämän perusteella. Saatujen tutkimustulosten perusteella kunnanvaltuutettujen konsernitalousosaamista tulisi kehittää. Saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kuntien tiedolla johtamisen sekä päätöksenteon taloudellisten vaikutusten arvioinnin kehittämiseen niin ylimpien virkamiesten kuin poliittisten päätöksentekijöidenkin osalta.