Energiatehokkuussopimukset kiinteistö- ja rakennusalalla

Abstract

Energiatehokkuussopimukset ovat vapaaehtoisia, tavoiteohjelmien kaltaisia sopimuksia, jotka toimivat niihin kuuluvien näkökulmasta joustavana välineenä sekä kannustimena energiatehokkuuden parantamisessa. Sopimukset ovat yksi tärkeimmistä keinoista, joilla Suomen on tarkoitus saavuttaa Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivissä asetetut energiansäästövelvoitteet sekä tehdä osansa unionin yhteisen energiatehokkuustavoitteen hyväksi. Tämä kandidaatintyö käsittelee energiatehokkuussopimuksia kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta.

Työn tavoitteena oli selvittää, mihin energiatehokkuussopimuksiin kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ovat sijoittuneet sekä tutkia, kuinka laajasti kyseisten alojen toimijat ovat sopimuksiin liittyneet. Työ käsittelee myös energiatehokkuuteen liittyviä tukia nostaen esiin aiheesta löytyvää tutkimustietoa sekä selvittää, hyötyvätkö energiatehokkuussopimuksiin liittyneet toimijat niistä enemmän kuin sopimuksiin liittymättömät.

Tutkimus on toteutettu monimenetelmätutkimuksena, jossa on sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen osa. Kvalitatiivinen osa on kirjallisuuskatsaus, johon on yhdistetty eri lähteistä löytyvää tietoa energiatehokkuussopimuksista ja niiden taustoista kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta. Kirjallisuuskatsaus käsittelee myös energiatehokkuuteen liittyviä tukia omassa luvussaan. Kvantitatiivisessa osassa on tutkittu, kuinka suuri osa kiinteistö- ja rakennusalan suurimmista toimijoista on liittynyt energiatehokkuussopimuksiin. Kvantitatiivinen osa on toteutettu yhdistämällä kahdesta eri lähteestä löytyneitä tietoja energiatehokkuussopimuksiin liittyneistä ja kiinteistö- ja rakennusalan eri toimialojen suurimmista yrityksistä taulukkomuotoon ja laskemalla tiedoista prosentuaalisia osuuksia siitä, kuinka suuri osa kyseisten toimialojen suurimmista toimijoista on liittynyt energiatehokkuussopimuksiin.

Tutkimuksessa selvisi, että kiinteistö- ja rakennusalan toimijat jakautuvat kiinteistöalan sekä elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksiin, ja että eri toimialojen välillä on suurta vaihtelua sopimuksiin sitoutumisessa. Tuoteteollisuus ja asuntorakennuttajat ovat sitoutuneimpia sopimuksiin. Talotekniikkaurakoitsijat sekä suunnittelun ja konsultoinnin yritykset taas eivät ole sitoutuneet sopimuksiin juuri lainkaan.

Energiatehokkuuteen liittyviä tukia tarkasteltaessa huomattiin, että energiatehokkuussopimuksiin kuuluvat hyötyvät muita enemmän energiakatselmuksiin ja ESCO-hankkeisiin kohdistuvista energiatuista. Lisäksi energiansäästöä tai energiatehokkuutta edistäviin, tavanomaisen teknologian investointihankkeisiin myönnetään tukea pääsääntöisesti vain energiatehokkuussopimuksiin liittyneille. Energiatuet kannustavat siis osaltaan liittymään energiatehokkuussopimuksiin.