Imaaminkoulutus islamia muokkaamassa: Analyysi maallisesta hegemoniasta Ranskassa
Hokkanen, Salla-Riina (2020)
Hokkanen, Salla-Riina
2020
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-10-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010147339
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010147339
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kysymystä Ranskassa järjestettävästä imaaminkoulutuksesta Ranskan tasavaltalaisen hegemonian kontekstissa. Tutkimus pyrkii selvittämään, miten Ranskassa järjestettävä institutionalisoitu imaaminkoulutus asemoituu suhteessa tasavaltaan ja laïcité-maallisuuskäsitteeseen, sekä hahmottamaan, millaisia intressejä ja vallankäytön muotoja imaaminkoulutukseen liittyy. Pariisin suuren moskeijan Institut al-Ghazalin tarjoama imaaminkoulutus on tapaus, johon tutkimus syventyy erityisesti, johtuen sen fyysisesti keskeisestä sijainnista tasavallassa. Näin tutkimus pyrkii lähtökohdissaan irti ranskalaisessa julkisessa keskustelussa toistuvista kliseistä, joissa islam liitetään lähiöiden ongelmiin ja terrorismiin. Aineisto muodostuu pääosin kahdesta Institut al-Ghazalin imaaminkoulutuksesta vastaavien henkilöiden teemahaastattelusta vuodelta 2014, sekä Ranskan senaatin vuonna 2016 julkaistusta raportista, joka käsittelee islamia Ranskassa. Aineiston analyysissä hyödynnetään metodina kriittistä diskurssianalyysiä (CDA). Antonio Gramscin hegemoniateoria muodostaa tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen.
Tutkimuksen perusteella islamin paikkaa ranskalaisessa yhteiskunnassa määrittelee laïcité-maallisuusdiskurssi. Laïcité-periaatteelle alistuminen nousee edellytykseksi imaamien ja imaaminkoulutuksen legitimiteetille laïcitén muodostaessa tasavaltalaisen hegemonisen järjestyksen keskeisen konsensusta tuottavan elementin. Institut al-Ghazalin imaaminkoulutus liittyy tähän hegemoniseen konsensukseen neuvotellen vain marginaalisesti laïcité-käsitteen merkityksistä. Laïcité-diskurssin lisäksi aineistosta tunnistettiin turvallisuus-, pätevyys- ja integraatiodiskurssit, joiden kautta käytetään valtaa määrittelemällä legitiimin imaamin kriteerit. Imaamin pätevyys esitettiin ennen kaikkea riippuvaisena hänen integraatiostaan tasavaltalaiseen hegemoniseen järjestykseen, jonka keskeinen osa laïcité on. Turvallisuusdiskurssi dominoi imaaminkoulutuksen käsittelyä eliitin puheessa määritellen imaaminkoulutuksen keskeiset tavoitteet ja pätevän imaamin ominaisuudet kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.
Tutkimus päätyy siihen johtopäätökseen, että imaaminkoulutukseen liittyy merkittävä hegemonisen järjestyksen puolustamisen intressi. Hegemoninen eliitti näkee imaaminkoulutuksen keinona luoda sellaisia kansalaisyhteiskunnan rakenteita, jotka kykenevät käyttämään tasavaltalaisen hegemonian suostutteluvoimaa suhteessa tiettyyn, kriittisenä nähtyyn väestönosaan, jonka spontaanin suostumuksen vallankäyttöön epäillään heikentyneen, ja jonka piirissä vastahegemonisten, vaihtoehtoisten diskurssien pelätään vahvistuvan globaalin islamin viitekehyksessä.
Tutkimuksen perusteella islamin paikkaa ranskalaisessa yhteiskunnassa määrittelee laïcité-maallisuusdiskurssi. Laïcité-periaatteelle alistuminen nousee edellytykseksi imaamien ja imaaminkoulutuksen legitimiteetille laïcitén muodostaessa tasavaltalaisen hegemonisen järjestyksen keskeisen konsensusta tuottavan elementin. Institut al-Ghazalin imaaminkoulutus liittyy tähän hegemoniseen konsensukseen neuvotellen vain marginaalisesti laïcité-käsitteen merkityksistä. Laïcité-diskurssin lisäksi aineistosta tunnistettiin turvallisuus-, pätevyys- ja integraatiodiskurssit, joiden kautta käytetään valtaa määrittelemällä legitiimin imaamin kriteerit. Imaamin pätevyys esitettiin ennen kaikkea riippuvaisena hänen integraatiostaan tasavaltalaiseen hegemoniseen järjestykseen, jonka keskeinen osa laïcité on. Turvallisuusdiskurssi dominoi imaaminkoulutuksen käsittelyä eliitin puheessa määritellen imaaminkoulutuksen keskeiset tavoitteet ja pätevän imaamin ominaisuudet kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.
Tutkimus päätyy siihen johtopäätökseen, että imaaminkoulutukseen liittyy merkittävä hegemonisen järjestyksen puolustamisen intressi. Hegemoninen eliitti näkee imaaminkoulutuksen keinona luoda sellaisia kansalaisyhteiskunnan rakenteita, jotka kykenevät käyttämään tasavaltalaisen hegemonian suostutteluvoimaa suhteessa tiettyyn, kriittisenä nähtyyn väestönosaan, jonka spontaanin suostumuksen vallankäyttöön epäillään heikentyneen, ja jonka piirissä vastahegemonisten, vaihtoehtoisten diskurssien pelätään vahvistuvan globaalin islamin viitekehyksessä.