Ympäristökasvatus ammatillisen koulutuksen teknisillä aloilla opettajien näkemysten ja valmiuksien näkökulmasta
Mustaniemi, Emmi (2020)
Mustaniemi, Emmi
2020
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010137327
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010137327
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla ympäristökasvatus näkyy ammatillisen koulutuksen teknisillä aloilla ammatillisten opettajien näkemysten ja kokemusten perusteella ja millaisia valmiuksia opettajilla on omasta mielestään toteuttaa ympäristökasvatusta. Valmiudet jaettiin jo tutkimuksen alkuvaiheessa ammatillisesta opettajankoulutuksesta lähtöisin oleviin valmiuksiin, työelämälähtöisiin valmiuksiin sekä henkilökohtaisiin valmiuksiin, joiden voidaan ajatella muodostavan ympäristökasvatuksellisten valmiuksien pohjan elämän keskeisinä osa-alueina. Tutkimuksen teoreettisen katsauksen ensimmäisessä luvussa keskityttiin laajasti ympäristökasvatukseen muun muassa käsitteen määrittelyn, historian ja merkityksen näkökulmasta sekä sen roolista ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Toinen luku käsitteli ympäristökasvatuksellisia valmiuksia sekä työelämän että yksilön näkökulmasta eli että millaisia valmiuksia ympäristökasvatukseen ja ympäristövastuulliseen toimintaan voi saada niin työelämästä kuin henkilökohtaisestakin elämästä.
Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin eli kyseessä oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusote oli fenomenologinen. Aineisto kerättiin verkossa olevalla kyselylomakkeella, joka sisälsi yhteensä 14 kysymystä, joista kaikkiin paitsi yhteen vastattiin avoimella, sanallisella vastauksella. Aineisto tuotti täten laadullista aineistoa, jota analysoitiin sisällönanalyysilla sekä teemoittelulla. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat ammatillisia teknisten alojen opettajia, jotka olivat kaikki samasta ammatillisesta oppilaitoksesta Länsi-Suomesta.
Tutkimuksen perusteella ympäristökasvatus näkyy ammatillisen koulutuksen teknisillä aloilla ennen kaikkea kierrättämisen, lajittelun ja materiaalien, jätteiden sekä vaarallisten aineiden oikeaoppisen käsittelemisen opettamisena. Lisäksi ympäristöasioista keskustellaan, niitä kerrataan opetuksessa sekä harjoitellaan käytännössä. Osa opettajista oli sitä mieltä, että ympäristökasvatus näkyy selkeästi ja joidenkin mielestä jonkin verran tai vähän. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että ympäristökasvatus saisi näkyä ammattikoulujen toiminnassa ja opetuksessa vielä nykyistä enemmän ja paremmin, vaikka edistystä on ollutkin viime vuosina nähtävissä. Yleisesti ottaen opettajat kokivat omaavansa riittäviä valmiuksia ympäristökasvatuksen toteuttamiseen ja heillä oli myös halua toteuttaa sitä omassa opetuksessaan. Siitä huolimatta opettajat kaipasivat lisäkoulutusta aiheeseen.
Ammatillisesta opettajankoulutuksesta opettajat eivät olleet saaneet juurikaan ympäristökasvatuksellisia valmiuksia eikä aihe ollut ollut liiemmin esillä. Työelämästä valmiuksia oli kertynyt muun muassa yritysten ympäristövastuullisten asenteiden, arvojen ja toimintakäytäntöjen kautta, jotka koskettivat myös työntekijöitä. Henkilökohtaisesta elämästä valmiuksia oli tullut ympäristöasioihin kohdistuvan kiinnostuksen ja huolen kautta, aiheeseen liittyvästä tietämyksestä sekä luontoharrastuksista.
Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin eli kyseessä oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusote oli fenomenologinen. Aineisto kerättiin verkossa olevalla kyselylomakkeella, joka sisälsi yhteensä 14 kysymystä, joista kaikkiin paitsi yhteen vastattiin avoimella, sanallisella vastauksella. Aineisto tuotti täten laadullista aineistoa, jota analysoitiin sisällönanalyysilla sekä teemoittelulla. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat ammatillisia teknisten alojen opettajia, jotka olivat kaikki samasta ammatillisesta oppilaitoksesta Länsi-Suomesta.
Tutkimuksen perusteella ympäristökasvatus näkyy ammatillisen koulutuksen teknisillä aloilla ennen kaikkea kierrättämisen, lajittelun ja materiaalien, jätteiden sekä vaarallisten aineiden oikeaoppisen käsittelemisen opettamisena. Lisäksi ympäristöasioista keskustellaan, niitä kerrataan opetuksessa sekä harjoitellaan käytännössä. Osa opettajista oli sitä mieltä, että ympäristökasvatus näkyy selkeästi ja joidenkin mielestä jonkin verran tai vähän. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että ympäristökasvatus saisi näkyä ammattikoulujen toiminnassa ja opetuksessa vielä nykyistä enemmän ja paremmin, vaikka edistystä on ollutkin viime vuosina nähtävissä. Yleisesti ottaen opettajat kokivat omaavansa riittäviä valmiuksia ympäristökasvatuksen toteuttamiseen ja heillä oli myös halua toteuttaa sitä omassa opetuksessaan. Siitä huolimatta opettajat kaipasivat lisäkoulutusta aiheeseen.
Ammatillisesta opettajankoulutuksesta opettajat eivät olleet saaneet juurikaan ympäristökasvatuksellisia valmiuksia eikä aihe ollut ollut liiemmin esillä. Työelämästä valmiuksia oli kertynyt muun muassa yritysten ympäristövastuullisten asenteiden, arvojen ja toimintakäytäntöjen kautta, jotka koskettivat myös työntekijöitä. Henkilökohtaisesta elämästä valmiuksia oli tullut ympäristöasioihin kohdistuvan kiinnostuksen ja huolen kautta, aiheeseen liittyvästä tietämyksestä sekä luontoharrastuksista.