Социолингвистическое исследование метаязыковых высказываний русскоязычных билингвов с позиций народной лингвистики

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan venäjänkielisten kaksikielisten kielitietoisuutta. Työn konkreettinen tavoite on selvittää, missä Venäjällä ihmisten puheessa tavataan omaleimaisia kielellisiä erikoisuuksia.

Työn teoreettisen viitekehyksen muodostaa kansanlingvistiikka. Kansanlingvistiikka on tieteenala, joka tutkii maallikoiden näkemyksiä kielestä. Tässä tapauksessa maallikolla tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole kielitieteellistä korkeakoulututkintoa. Näin ollen työn keskeinen käsite on ”maallikko”. Muita keskeisiä käsitteitä ovat ”kielitietoisuus” ja ”metakieli”. ”Kielitietoisuudella” tarkoitetaan maallikon käsityksiä kielestä ja ”metakielellä” ilmaisuja, joita maallikko käyttää kieltä koskevien näkemystensä kuvaamiseen.

Näin ollen, tutkimukseni kohteena on nimenomaan Suomessa asuvien kaksikielisten venäjänkielisten maallikoiden näkemykset venäjän kielen alueellisista varieteeteista Venäjällä. Suomesta asuvista venäjänkielisistä on ilmestynyt useita tutkimuksia, mutta heidän näkemyksiään venäjän kielestä on tutkittu kansanlingvistisestä näkökulmasta toistaiseksi vähän.

Empiirisen tutkimusaineiston keräämiseen käytin sosiolingvististen kyselylomakkeiden ja mielikuvakartan yhdistelmää. Kyselylomakkeiden ja mielikuvakarttojen avulla tutkijat ovat selvittäneet maallikoiden näkemyksiä kielivariaatioiden alueellisista rajoista. Sosiolingvistisiä kyselylomakkeita käytin selvittääkseni informanttien venäjän kielen teoreettista tuntemusta varmistaakseni, että informantteja todella voidaan pitää maallikkoina. Miellekarttatehtävää käytin selvittääkseni missä Venäjällä ihmisten puheessa tavataan omaleimaisia kielellisiä erikoisuuksia. Empiirinen tutkimusaineisto on kerätty marraskuussa 2019 Tampereen yliopistolla ja tutkimukseen osallistui yhteensä 17 ensimmäisen ja toisen vuoden venäjän kielen opiskelijaa.

Informanttien miellekarttatehtävään tekemät merkinnät osoittavat, että Venäjän eri osissa tavataan omaleimaisia kielellisiä erikoisuuksia. Informantit merkitsivät karttaan alueita Euroopan puoleisella Venäjällä, mutta erityisesti alueita merkittiin Aasian puoleiselle Venäjälle. Metakielen analyysi tukee edellä esitettyä näkemystä, että kielellisiä erikoisuuksia tavataan eri puolilla Venäjää, mutta poikkeaa karttamerkinnöistä siten, että näitä omaleimaisia alueita tavataan erityisesti Euroopan puoleisessa osassa Venäjää. Tarkoituksemme oli myös selvittää, millaisia kielellisiä erikoisuuksia näillä informanttien merkitsemillä alueilla tavataan. Tarkastelemalla näitä kielihavaintoja eri näkökulmista selvisi, että havainnot sisältävät niin foneettisia, kieliopillisia, kuin myös sanastollisia erikoisuuksia. Informanttien havainnot olivat paikoin erittäin tarkkoja ja toisinaan hyvin suuripiirteisiä. Lisäksi oli erittäin mielenkiintoista huomata, että muutamissa informanttien kommenteissa löytyi kieliaineksia venäjän pohjoisista ja eteläisistä murteista. Se, että Venäjän ulkopuolella asuvien venäjänkielisten havainnoissa voidaan löytää murteellisuuksia, mielestäni tukee näkemystä, että murteet ovat ainakin jossain määrin osa nykyvenäjää.

Empiirisen tutkimusaineiston analysointi ei paljastanut pelkästään informanttien kielitietoisuutta, vaan se toi esiin myös tutkimustani koskevia ongelmia. Selvisi, että aineiston keruuseen käyttämäni metodologia sisälsi rakenteellisia ongelmia, jotka ovat saattaneet vaikuttaa informanttien vastauksiin. Kävi ilmi, että esimerkiksi miellekarttatehtävän ohjeistus oli puutteellinen. Työssä kuitenkin esitetään keinoja, joilla vastaavia ongelmia voisi tulevissa tutkimuksissa välttää.