Tuotteen konseptointi virtausmallin avulla

Abstract

Kyky tunnistaa kannattavia ideoita ja kehittää niistä tehokkaasti uusia tuotteita on yritysten menestymisen kannalta tärkeää. Tuotekehitysprojektien tehokkaan hallinnan tueksi on kehitetty lukuisia prosessimalleja, joilla pyritään kuvaamaan työn kannalta tärkeitä vaiheita. Eri mallit pyrkivät kuvaamaan prosessia eri näkökulmista, ja niillä kullakin on omat rajoitteensa. Virtausmallin avulla voidaan yleisesti kuvata asioiden riippuvuuksia graafisesti ja näin hahmottaa prosessien kulkua muita menetelmiä tehokkaammin. Virtausmallin avulla voidaan kuvata myös tuotteiden suunnittelussa syntyvän tiedon virtausta. Tämän työn tavoitteena oli tutkia virtausmallin soveltamisen vaikutuksia konseptointiprojektin hallintaan käytännössä. Lisäksi työn tavoitteena oli kartoittaa konseptien kehittämiseen vaadittavia lähtötietoja, niiden keräystapoja, sekä niiden muuttumisen vaikutuksia suunnitteluprosessiin. Yhteistyö Elematic Oyj:n kanssa mahdollisti tutkimuksen toteuttamisen tapaustutkimuksen keinoin. Työ aloitettiin perehtymällä tuotekehitystä ja konseptointia koskevaan kirjallisuuteen. Tämän jälkeen koottiin kirjallisuuden sekä yrityksen olemassa olevan tuotekehitysprosessin pohjalta virtausmalli, johon mallinnettiin kaikki konseptin kehittämiseksi vaadittavat tuotokset ja niiden riippuvuudet. Tämän projektisuunnitelmana toimineen virtausmallin mukaisesi toteutettiin yksi konseptointiprojekti, jota tiiviisti seuraamalla saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tulosten perusteella todetaan virtausmallin käytön helpottavan projektien suunnittelua ja tehostavan niiden läpivientiä. Sen käytön edut konkretisoituvat lisäksi erityisesti työn dokumentoinnissa. Muiden mallien tapaan virtausmallin käytössä on omat rajoitteensa, joista toteutetun projektin perusteella merkittävimpiä ovat haasteet kuvata ongelmanratkaisun iteroituen etenevää luonnetta. Konseptoinnissa tarvittavat lähtötiedot jaetaan kahteen kategoriaan, joita ovat kannattavuuden arviointiin vaadittavat tiedot sekä tiedot tuotteen toiminnallista vaatimuksista. Kummankin kategorian tietojen keräämiseen vaaditaan sidosryhmien huomioimista. Kannattavuuden arviointiin kehotetaan kiinnittämään huomiota työn alkuvaiheessa, ja sen huolellisella arvioinnilla tulee perustella tuotekehityksen vaatima investointi. Laitteen toiminnallisten vaatimusten keräämisessä tulee sen sijaan hyväksyä tiedon puute projektin alkuvaiheessa. Kehittämällä tuotetta vaiheittain yhteistyössä sidosryhmien kanssa, saadaan minimoitua vaatimusten todennäköisen muuttumisen vaikutukset.

The ability to identify profitable ideas and effectively develop new products from them is an important factor for the success of companies. To support the efficient management of product development projects, numerous process models have been developed to describe important steps in the work. Different models focus to describe the process from different points of view, and each has its own limitations. A flow model can generally be used to graphically describe the dependencies of things and thus perceive the flow of processes more effectively than with other methods. A flow model can also be used to describe the flow of information generated in product design. The aim of this study was to examine the practical implications of applying a flow model on the management of a concept development project. In addition, the aim of the study was to map the initial information required for the development of concepts, their collection methods, and the effects of their change on the design process. Cooperation with Elematic Oyj enabled the research to be carried out by means of a case study. The work began with a review of the literature on product development and conceptualization. This was followed by compiling a flow model based on the literature and the company’s existing product development process, in which all the outputs required to develop the concept and their dependencies were modeled. According to this flow model, which served as a project plan, one concept development project was carried out. Following this project closely provided answers to the research questions. Based on the results, it is stated that the use of a flow model eases the planning of projects and streamlines their implementation. In addition, the benefits of its use materialize especially in the documentation of work. As with other models, the use of flow model has its own limitations. Based on the implemented project, the most significant challenge is to describe the iterative nature of problem solving. The initial information required for conceptualization is divided into two categories, which are the information required for the assessment of profitability and the information on the functional requirements of the product. The gathering of information from both categories requires the consideration of stakeholders. Attention is advised to be paid to the assessment of profitability at the beginning of the work, and its careful assessment must justify the investment required by product development. Instead, the lack of information at the beginning of the project should be accepted when collecting the functional requirements of the product. By developing the product in stages in collaboration with stakeholders, the effects of the likely change in requirements can be minimized.