"Lapsen etua määriteltäessä mielestäni pitää yleisesti ajatella, että sen tavoittelu on toiselta pois” : Lapsen etu käytännön lastensuojelussa
Järvinen, Petra (2020)
2020
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-10-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010027224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010027224
Tiivistelmä
Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3.1 artiklan mukaan lapsen etu tulee ensisijaisesti ottaa huomioon kaikessa lapsiin liittyvässä päätöksenteossa. Kansallisessa lainsäädännössä lapsen etu on nostettu lastensuojelun tärkeimmäksi periaatteeksi. Keskeisestä asemastaan huolimatta lapsen edun käsitteeseen ja sen sisällölliseen määrittelyyn liittyvä oikeudellinen sääntely on melko vähäistä. Lastensuojelussa toimiville ammattilaisille onkin jätetty laajasti harkintavaltaa niin lapsen edun määrittelyyn kuin sen mukaisesti toimimiseen.
Lastensuojeluun liittyy ominaisena piirteenä tasapainottelu tuen ja kontrollin välillä. Lastensuojelun puitteissa julkisella vallalla on mahdollisuus puuttua radikaalillakin tavalla perheen sisäisiin asioihin ja yksilöiden perusoikeuksiin lapsen edun toteuttamiseksi. Lapsen edun ollessa sisällöltään harkinnanvarainen ja tilannesidonnainen, nousevat lastensuojelussa toimivat ammattilaiset keskeiseen rooliin lastensuojelun toteuttamisen ja lapsen edun määrittämisen kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää, miten lastensuojelussa työskentelevät ammattilaiset määrittävät lapsen edun sisältöä käytännön lastensuojelun sosiaalityössä. Tutkimustehtävään pyritään vastaamaan selvittämällä, millaisena lapsen etu lastensuojelussa näyttäytyy ja millaisia sisältöjä lapsen etu käytännön lastensuojelussa saa?
Tutkimustehtävään on vastattu hahmottelemalla ensin lapsen etuun lastensuojelun kontekstissa liittyvä keskeinen oikeudellinen sääntely, jonka perusteella tutkimuksessa on määritelty lastensuojelun oikeudellinen toimintaympäristö. Tätä oikeudellista tarkastelua on täydennetty kirjoituspyynnön avulla lastensuojelun ammattilaisilta kerätyllä empiirisellä aineistolla, jonka tarkoituksena on kuvata lapsen edun esiintymistä lastensuojelussa käytännön tasolla.
Tutkimuksen tulosten mukaan lapsen edun määrittelyä hankalampaa on kuitenkin useimmiten lapsen edun mukaisesti toimiminen. Tässä keskeiseksi ongelmaksi tutkimusaineiston perusteella nousee biologisiin vanhempiin liittyvät tekijät sekä lapsen ja vanhempien välisten, toisistaan mahdollisesti eroavien intressien välinen punninta.
Lastensuojeluun liittyy ominaisena piirteenä tasapainottelu tuen ja kontrollin välillä. Lastensuojelun puitteissa julkisella vallalla on mahdollisuus puuttua radikaalillakin tavalla perheen sisäisiin asioihin ja yksilöiden perusoikeuksiin lapsen edun toteuttamiseksi. Lapsen edun ollessa sisällöltään harkinnanvarainen ja tilannesidonnainen, nousevat lastensuojelussa toimivat ammattilaiset keskeiseen rooliin lastensuojelun toteuttamisen ja lapsen edun määrittämisen kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää, miten lastensuojelussa työskentelevät ammattilaiset määrittävät lapsen edun sisältöä käytännön lastensuojelun sosiaalityössä. Tutkimustehtävään pyritään vastaamaan selvittämällä, millaisena lapsen etu lastensuojelussa näyttäytyy ja millaisia sisältöjä lapsen etu käytännön lastensuojelussa saa?
Tutkimustehtävään on vastattu hahmottelemalla ensin lapsen etuun lastensuojelun kontekstissa liittyvä keskeinen oikeudellinen sääntely, jonka perusteella tutkimuksessa on määritelty lastensuojelun oikeudellinen toimintaympäristö. Tätä oikeudellista tarkastelua on täydennetty kirjoituspyynnön avulla lastensuojelun ammattilaisilta kerätyllä empiirisellä aineistolla, jonka tarkoituksena on kuvata lapsen edun esiintymistä lastensuojelussa käytännön tasolla.
Tutkimuksen tulosten mukaan lapsen edun määrittelyä hankalampaa on kuitenkin useimmiten lapsen edun mukaisesti toimiminen. Tässä keskeiseksi ongelmaksi tutkimusaineiston perusteella nousee biologisiin vanhempiin liittyvät tekijät sekä lapsen ja vanhempien välisten, toisistaan mahdollisesti eroavien intressien välinen punninta.