Korkeakouluopiskelijoiden hakijakokemus massarekrytoinneissa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan korkeakouluopiskelijoiden hakijakokemusta massarekrytoinneissa. Tavoitteena on muodostaa käsitys siitä, miten kaupallisen alan korkeakouluopiskelijoiden hakijakokemus muodostuu massarekrytointeina toteutetuissa harjoittelu- ja kesätyörekrytoinneissa. Tähän kysymykseen vastataan selvittämällä, mistä vaiheista massarekrytointien työnhakuprosessi koostuu ja mitkä tekijät prosessissa vaikuttavat hakijakokemuksen muodostumiseen. Tämän perusteella myös tunnistetaan, miten korkeakouluopiskelijoille pystytään luomaan mahdollisimman onnistunut hakijakokemus massarekrytoinneissa.

Tutkielman teoriaosuudessa muodostetaan ymmärrys aiheesta aiemman kirjallisuuden perusteella. Osiossa perehdytään rekrytointiin, työnhakuun, hakijakokemukseen, työnantajakuvaan ja -brändiin sekä korkeakouluopiskelijoihin työelämässä liittyvään aiempaan tutkimukseen. Tämän perusteella muodostetaan teoreettinen viitekehys, joka luo pohjan tutkimuksen empiiriselle osuudelle. Aineistonkeruu on toteutettu laadullista tutkimusmenetelmää, teemahaastattelua, käyttäen. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa kaupallisen alan korkeakouluopiskelijaa ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin kuusi työnhakuprosessin vaihetta. Nämä olivat tarpeen tunnistaminen ja työnhakuun valmistautuminen, tiedon etsintä ja työpaikkoihin perehtyminen, hakemuksen valmistelu ja lähettäminen, yrityksen yhteydenotto ja tieto seuraavasta vaiheesta, haastatteluun valmistautuminen ja haastattelu sekä tieto valinnasta. Kussakin vaiheessa tunnistettiin myös hakijakokemuksen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, joiden avulla muodostetiin käsitys siitä, miten hakijakokemuksesta tehdään onnistunut kussakin vaiheessa. Alkuvaiheissa eniten merkitystä oli hyvällä työnantajabrändillä, rekrytointimainonnalla, tiedon saatavuudella sekä monikanavaisella näkyvyydellä. Prosessin myöhemmissä vaiheissa korostui puolestaan viestinnän ajantasaisuus ja informatiivisuus sekä henkilökohtaisuus ja palaute.

Tiivistelmänä korkeakouluopiskelijoiden hakijakokemuksessa massarekrytoinneissa huomattiin olevan vielä runsaasti parantamisen varaa. Kaikkein tärkeimpänä hyvän hakijakokemuksen muodostumisen kannalta pidettiin kuitenkin hyvin yksinkertaisia seikkoja kuten onnistunutta viestintää ja tiedottamista hakuprosessin etenemisestä. Hyvällä hakijakokemuksella erottautuminen tunnistettiinkin melko helposti hyödynnettävissä olevaksi eduksi yrityksille. Koska aiempi tutkimus aiheesta on melko vähäistä, tunnistettiin tutkimuksen tuloksena myös useita mielenkiintoisia jatkotutkimusmahdollisuuksia.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan korkeakouluopiskelijoiden hakijakokemusta massarekrytoinneissa. Tavoitteena on muodostaa käsitys siitä, miten kaupallisen alan korkeakouluopiskelijoiden hakijakokemus muodostuu massarekrytointeina toteutetuissa harjoittelu- ja kesätyörekrytoinneissa. Tähän kysymykseen vastataan selvittämällä, mistä vaiheista massarekrytointien työnhakuprosessi koostuu ja mitkä tekijät prosessissa vaikuttavat hakijakokemuksen muodostumiseen. Tämän perusteella myös tunnistetaan, miten korkeakouluopiskelijoille pystytään luomaan mahdollisimman onnistunut hakijakokemus massarekrytoinneissa.

Tutkielman teoriaosuudessa muodostetaan ymmärrys aiheesta aiemman kirjallisuuden perusteella. Osiossa perehdytään rekrytointiin, työnhakuun, hakijakokemukseen, työnantajakuvaan ja -brändiin sekä korkeakouluopiskelijoihin työelämässä liittyvään aiempaan tutkimukseen. Tämän perusteella muodostetaan teoreettinen viitekehys, joka luo pohjan tutkimuksen empiiriselle osuudelle. Aineistonkeruu on toteutettu laadullista tutkimusmenetelmää, teemahaastattelua, käyttäen. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa kaupallisen alan korkeakouluopiskelijaa ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin kuusi työnhakuprosessin vaihetta. Nämä olivat tarpeen tunnistaminen ja työnhakuun valmistautuminen, tiedon etsintä ja työpaikkoihin perehtyminen, hakemuksen valmistelu ja lähettäminen, yrityksen yhteydenotto ja tieto seuraavasta vaiheesta, haastatteluun valmistautuminen ja haastattelu sekä tieto valinnasta. Kussakin vaiheessa tunnistettiin myös hakijakokemuksen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, joiden avulla muodostetiin käsitys siitä, miten hakijakokemuksesta tehdään onnistunut kussakin vaiheessa. Alkuvaiheissa eniten merkitystä oli hyvällä työnantajabrändillä, rekrytointimainonnalla, tiedon saatavuudella sekä monikanavaisella näkyvyydellä. Prosessin myöhemmissä vaiheissa korostui puolestaan viestinnän ajantasaisuus ja informatiivisuus sekä henkilökohtaisuus ja palaute.

Tiivistelmänä korkeakouluopiskelijoiden hakijakokemuksessa massarekrytoinneissa huomattiin olevan vielä runsaasti parantamisen varaa. Kaikkein tärkeimpänä hyvän hakijakokemuksen muodostumisen kannalta pidettiin kuitenkin hyvin yksinkertaisia seikkoja kuten onnistunutta viestintää ja tiedottamista hakuprosessin etenemisestä. Hyvällä hakijakokemuksella erottautuminen tunnistettiinkin melko helposti hyödynnettävissä olevaksi eduksi yrityksille. Koska aiempi tutkimus aiheesta on melko vähäistä, tunnistettiin tutkimuksen tuloksena myös useita mielenkiintoisia jatkotutkimusmahdollisuuksia.