Päästökauppa suuryritysten raportoinnissa: Case Fortum & Rautaruukki/SSAB
Iivonen, Jaakko (2020)
2020
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-10-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009307180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009307180
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos on yksi suurimmista haasteista, mitä ihmiskunta on toistaiseksi kokenut. Se pakottaa meidät kyseenalaistamaan nykyisiä toimintatapojamme ja kehittämään niitä ilmastoystävällisempään suuntaan. Yritysten aiheuttaessa ylivoimaisesti suurimman osan koko maailman päästöistä voidaan niiden roolia taistelussa ilmastonmuutosta vastaan pitää aivan keskeisenä.
Päästökauppa on ollut Euroopan unionin keino torjua ilmastonmuutosta. Päästökauppa koskee toimialoja, joilla päästöt ovat merkittäviä, esimerkiksi energiantuotantoa ja raskasta teollisuutta. Päästökaupan piirissä on noin puolet koko EU:n CO2-päästöistä. EU:n päästökauppa on toiminut vuodesta 2005 lähtien ja on kokenut olemassaolonsa aikana varsin merkittäviä muutoksia, joilla on pyritty tehostamaan sen toimintaa. Päästökauppa toimii cap and trade -menetelmällä, jonka idea on se, että päästöoikeudet muodostavat katon sille, kuinka isot päästöt voivat olla EU:ssa. Päästöoikeuksien vähentyessä vuosittain markkinoilta tulee niistä niukempi hyödyke ajan kuluessa. Järjestelmän idea on se, että mikäli yritykselle on halvempaa tehdä CO2-päästöjä pienentävä investointi kuin ostaa tarvittavat päästöoikeudet markkinoilta, sen on rationaalista tehdä investointi. Päästöoikeuksien vähentyessä vuosittain on kynnys päästöoikeuksien ostamiselle aina suurempi.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten päästökauppaan liittyvä yritysten raportointi on kehittynyt ajanjaksolla 2002–2019. Tutkimus suoritettiin tulkinnallisena sisällönanalyysina, jossa tutkittavat yritykset olivat Fortum Oyj ja Rautaruukki Oyj sekä Rautaruukin ja SSAB AB:n vuoden 2014 yhdistymisen jälkeen SSAB AB. Tutkimuksen aineisto koostui valikoitujen yritysten vuosikertomuksista ajanjaksolta 2002–2019.
Päästökauppaan liittyvä tutkimus on lisääntynyt viime aikoina. Suurin osa tutkimuksista on liittynyt enemmän päästökaupan tehokkuuden tutkimiseen. Täten yritysten näkökulma päästökauppaan on toistaiseksi jäänyt vähälle huomiolle. Tätä tutkimusta voidaan pitää kirjoittajan tiedon mukaan ensimmäisinä päästökauppaan liittyvinä tutkimuksina, joissa tutkitaan yritysten päästökaupparaportoinnin kehitystä päästökaupan alusta vuoteen 2019 asti.
Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että molempien yhtiöiden osalta päästökaupan käsittelyssä on piirteitä, jotka säilyivät varsin muuttumattomina koko seurattavan ajanjakson ajan. Tarkastellun ajanjakson loppupuolella alkaa kuitenkin ilmetä käsittelyeroja, kun päästökauppaa tuodaan huomattavasti selkeämmin esille erilaisissa skenaarioanalyyseissa ja osana strategista päätöksentekoa. Päästökaupan käsittelyn voidaan täten sanoa kehittyneen huomattavasti monimuotoisemmaksi tarkastellun ajanjakson aikana.
Päästökauppa on ollut Euroopan unionin keino torjua ilmastonmuutosta. Päästökauppa koskee toimialoja, joilla päästöt ovat merkittäviä, esimerkiksi energiantuotantoa ja raskasta teollisuutta. Päästökaupan piirissä on noin puolet koko EU:n CO2-päästöistä. EU:n päästökauppa on toiminut vuodesta 2005 lähtien ja on kokenut olemassaolonsa aikana varsin merkittäviä muutoksia, joilla on pyritty tehostamaan sen toimintaa. Päästökauppa toimii cap and trade -menetelmällä, jonka idea on se, että päästöoikeudet muodostavat katon sille, kuinka isot päästöt voivat olla EU:ssa. Päästöoikeuksien vähentyessä vuosittain markkinoilta tulee niistä niukempi hyödyke ajan kuluessa. Järjestelmän idea on se, että mikäli yritykselle on halvempaa tehdä CO2-päästöjä pienentävä investointi kuin ostaa tarvittavat päästöoikeudet markkinoilta, sen on rationaalista tehdä investointi. Päästöoikeuksien vähentyessä vuosittain on kynnys päästöoikeuksien ostamiselle aina suurempi.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten päästökauppaan liittyvä yritysten raportointi on kehittynyt ajanjaksolla 2002–2019. Tutkimus suoritettiin tulkinnallisena sisällönanalyysina, jossa tutkittavat yritykset olivat Fortum Oyj ja Rautaruukki Oyj sekä Rautaruukin ja SSAB AB:n vuoden 2014 yhdistymisen jälkeen SSAB AB. Tutkimuksen aineisto koostui valikoitujen yritysten vuosikertomuksista ajanjaksolta 2002–2019.
Päästökauppaan liittyvä tutkimus on lisääntynyt viime aikoina. Suurin osa tutkimuksista on liittynyt enemmän päästökaupan tehokkuuden tutkimiseen. Täten yritysten näkökulma päästökauppaan on toistaiseksi jäänyt vähälle huomiolle. Tätä tutkimusta voidaan pitää kirjoittajan tiedon mukaan ensimmäisinä päästökauppaan liittyvinä tutkimuksina, joissa tutkitaan yritysten päästökaupparaportoinnin kehitystä päästökaupan alusta vuoteen 2019 asti.
Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että molempien yhtiöiden osalta päästökaupan käsittelyssä on piirteitä, jotka säilyivät varsin muuttumattomina koko seurattavan ajanjakson ajan. Tarkastellun ajanjakson loppupuolella alkaa kuitenkin ilmetä käsittelyeroja, kun päästökauppaa tuodaan huomattavasti selkeämmin esille erilaisissa skenaarioanalyyseissa ja osana strategista päätöksentekoa. Päästökaupan käsittelyn voidaan täten sanoa kehittyneen huomattavasti monimuotoisemmaksi tarkastellun ajanjakson aikana.