"Kyllä sitä selviää ilman rahaa kun on pakko": Lapsiperheköyhyys internetin keskustelupalstoilla
Perälä, Marianne (2020)
Perälä, Marianne
2020
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-10-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009227089
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009227089
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää miten köyhyys merkityksellistyy internetin keskustelupalstoilla ja miten lapsiperheiden köyhyyteen suhtaudutaan verkkokeskusteluissa. Tutkimus on laadullinen ja paikantuu sosiaalisen konstruktionismin mukaiseen viitekehykseen. Tutkimuksen aineisto sisältää 35 kommenttia, jotka on valittu kahden perhelehden nettikeskustelupalstan neljästä eri keskusteluketjusta, joissa on käsitelty lapsiperheköyhyyttä. Aihetta käsitellään pääasiassa vanhempien näkökulmasta. Verkkokeskustelut ovat kasvattaneet suosiotaan aineistona, mutta lapsiperheköyhyyttä niiden kautta ei ole juurikaan tutkittu. Tarkoituksenani on tarkastella millaisia argumentoinnin retorisia keinoja verkkokeskusteluissa käytetään keskustelukumppaneiden vakuuttamiseksi omista näkemyksistä. Olen käyttänyt retoriikan analyysissä apuna Arja Jokisen erittelemiä vakuuttavan ja suostuttelevan retoriikan keinoja. Tutkimuksessani on vaikutteita myös laadullisesta asennetutkimuksesta.
Köyhyyttä kokevilla perheillä on erilaisia taustoja ja elämäntilanteita. On vanhempia, jotka opiskelevat, ovat työkyvyttömyyseläkkeellä, työttöminä tai käyvät pienipalkkaisessa tai osa-aikaisessa työssä. Perhekoolla on toisinaan myös vaikutusta taloudelliseen hyvinvointiin. Köyhyys jakautuu absoluuttiseen ja suhteelliseen köyhyyteen ja tutkimuksessani esiin tulleet kokemukset painottuvat vahvasti suhteellisen köyhyyteen. Köyhyyteen liittyen eriarvoistuminen on haaste myös Suomessa. Yhteiskunnan poliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa eriarvoistumisen kehitykseen. Näin vaikutetaan lisäksi yksilöiden omaan elämäntyytyväisyyteen.
Tässä tutkimuksessa taloudellinen eriarvoisuus näyttäytyy osallistumisen esteinä, välttämättömyyksistä tinkimisenä ja kykenemättömyytenä kuluttaa kuten muut. Toisaalta osa kokee elämänsä myös riittävän hyvänä vähävaraisuudesta huolimatta. Tutkimustulosten perusteella voidaan nähdä, että köyhyys on muutakin kuin fyysisten asioiden puutetta. Köyhyydestä keskusteltaessa mielipiteet jakautuvat useisiin eri näkemyksiin, kuten köyhyyteen empaattisesti ja puolustavasti suhtautuviin sekä välinpitämättömästi ja negatiivisesti köyhyyteen asennoituviin. Sanallisesti useat kirjoittajat nostivat esiin, että vähävaraisen täytyy yksinkertaisesti suhteuttaa kulunsa käytössä oleviin tuloihinsa. Tästä puhuivat sekä pienituloiset itse omien kokemustensa perusteella, että köyhien toimintatapoja kritisoivat kirjoittajat.
Kirjoituksissa käytetään monipuolisesti erilaisia retorisen vakuuttamisen keinoja argumentaation vahvistamiseen. Aineistossani yleisimmin käytetyt retoriset keinot ovat omista intresseistä etäännyttäminen, metaforat, yksityiskohdat ja narratiivit, puhujakategorialla oikeuttaminen sekä ääri-ilmaisut. Sosiaalityöntekijän on tärkeä ymmärtää köyhyys ilmiönä, että hän osaa työssään suhtautua siihen ja vähävaraisiin asianmukaisesti ottaen huomioon köyhyyden laaja-alaiset ja pitkäkestoiset seuraukset.
Köyhyyttä kokevilla perheillä on erilaisia taustoja ja elämäntilanteita. On vanhempia, jotka opiskelevat, ovat työkyvyttömyyseläkkeellä, työttöminä tai käyvät pienipalkkaisessa tai osa-aikaisessa työssä. Perhekoolla on toisinaan myös vaikutusta taloudelliseen hyvinvointiin. Köyhyys jakautuu absoluuttiseen ja suhteelliseen köyhyyteen ja tutkimuksessani esiin tulleet kokemukset painottuvat vahvasti suhteellisen köyhyyteen. Köyhyyteen liittyen eriarvoistuminen on haaste myös Suomessa. Yhteiskunnan poliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa eriarvoistumisen kehitykseen. Näin vaikutetaan lisäksi yksilöiden omaan elämäntyytyväisyyteen.
Tässä tutkimuksessa taloudellinen eriarvoisuus näyttäytyy osallistumisen esteinä, välttämättömyyksistä tinkimisenä ja kykenemättömyytenä kuluttaa kuten muut. Toisaalta osa kokee elämänsä myös riittävän hyvänä vähävaraisuudesta huolimatta. Tutkimustulosten perusteella voidaan nähdä, että köyhyys on muutakin kuin fyysisten asioiden puutetta. Köyhyydestä keskusteltaessa mielipiteet jakautuvat useisiin eri näkemyksiin, kuten köyhyyteen empaattisesti ja puolustavasti suhtautuviin sekä välinpitämättömästi ja negatiivisesti köyhyyteen asennoituviin. Sanallisesti useat kirjoittajat nostivat esiin, että vähävaraisen täytyy yksinkertaisesti suhteuttaa kulunsa käytössä oleviin tuloihinsa. Tästä puhuivat sekä pienituloiset itse omien kokemustensa perusteella, että köyhien toimintatapoja kritisoivat kirjoittajat.
Kirjoituksissa käytetään monipuolisesti erilaisia retorisen vakuuttamisen keinoja argumentaation vahvistamiseen. Aineistossani yleisimmin käytetyt retoriset keinot ovat omista intresseistä etäännyttäminen, metaforat, yksityiskohdat ja narratiivit, puhujakategorialla oikeuttaminen sekä ääri-ilmaisut. Sosiaalityöntekijän on tärkeä ymmärtää köyhyys ilmiönä, että hän osaa työssään suhtautua siihen ja vähävaraisiin asianmukaisesti ottaen huomioon köyhyyden laaja-alaiset ja pitkäkestoiset seuraukset.