HR-analytiikka työntekijän työmotivaation kasvattamisessa
Ruokonen, Elli (2020)
2020
Teknis-taloudellinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business and Technology Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-09-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009227076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009227076
Tiivistelmä
Kandidaatintyössä selvitetään, miten HR-analytiikkaa voitaisiin hyödyntää työmotivaation kasvattamisessa. HR-analytiikan osalta tarkasteltiin mittaamisen sekä sen tuottamaa hyötyä organisaatiolle. Työmotivaatiota tarkastellaan siihen vaikuttavia tekijöiden, itseohjautuvuusteorian ja mittaamisen näkökulmasta. Lopuksi tarkastellaan näiden välisiä yhteyksiä. Aiemman tutki-muksen vähyys perustelee tämän tutkimuksen tieteellistä merkitystä. Työmotivaation sekä HR-analytiikan merkitykset organisaation menestykselle on hyvin tunnustettu, joten löydetyillä yhteyksillä olisi organisaatioille käytännön arvoa.
Tutkimus toteutetaan kirjallisuuskatsauksena. Tekemisen tukena hyödynnetään systemaatti-sen kirjallisuuskatsauksen prosessimallia. Lopullinen tutkimusaineisto koostuu 38 julkaisusta, joista noin puolet löydettiin tietokantahauilla ja puolet helmenkalastusmetodilla, eli hyväksi todetun aineiston lähteitä hyödynnettiin myös tutkimuksessa. Tutkimukseen pyritään valitsemaan työmotivaatiota ja HR-analytiikkaa yleisellä tasolla käsitteleviä julkaisuja, jotta tulokset eivät rajautuisi vain tietylle toimialalle. Tutkimus alkaa HR-analytiikan määrittämisellä, jonka jälkeen tarkastellaan siinä olevaa dataa ja sen hyötyjä. Sen jälkeen määritellään työmotivaatio, itseohjautuvuusteoria sekä tarkastellaan työmotivaation mittaamista. Lopuksi aihekokonaisuuksien väliltä pyritään löytämään yhteneväisyyksiä, joiden perusteella luodaan uusia tuloksia.
Tutkimuksen tuloksena saadaan muutama eri tapa hyödyntää HR-analytiikkaa työmotivaation kasvattamisessa. Löydetyt tavat liittyvät työmotivaation eri tekijöiden ja itseohjautuvuuden mittaamiseen HR-analytiikan keinoin. Tutkimuksen perusteella nousee jatkotutkimustarpeita HR-analytiikkaan ja työmotivaatioon liittyen. Mielenkiintoinen jatkotutkimus olisi esimerkiksi itseohjautuvuuteen vaikuttaminen analytiikan avulla tai empiirinen tutkimus HR-analytiikasta ja työmotivaatiosta.
Tutkimus toteutetaan kirjallisuuskatsauksena. Tekemisen tukena hyödynnetään systemaatti-sen kirjallisuuskatsauksen prosessimallia. Lopullinen tutkimusaineisto koostuu 38 julkaisusta, joista noin puolet löydettiin tietokantahauilla ja puolet helmenkalastusmetodilla, eli hyväksi todetun aineiston lähteitä hyödynnettiin myös tutkimuksessa. Tutkimukseen pyritään valitsemaan työmotivaatiota ja HR-analytiikkaa yleisellä tasolla käsitteleviä julkaisuja, jotta tulokset eivät rajautuisi vain tietylle toimialalle. Tutkimus alkaa HR-analytiikan määrittämisellä, jonka jälkeen tarkastellaan siinä olevaa dataa ja sen hyötyjä. Sen jälkeen määritellään työmotivaatio, itseohjautuvuusteoria sekä tarkastellaan työmotivaation mittaamista. Lopuksi aihekokonaisuuksien väliltä pyritään löytämään yhteneväisyyksiä, joiden perusteella luodaan uusia tuloksia.
Tutkimuksen tuloksena saadaan muutama eri tapa hyödyntää HR-analytiikkaa työmotivaation kasvattamisessa. Löydetyt tavat liittyvät työmotivaation eri tekijöiden ja itseohjautuvuuden mittaamiseen HR-analytiikan keinoin. Tutkimuksen perusteella nousee jatkotutkimustarpeita HR-analytiikkaan ja työmotivaatioon liittyen. Mielenkiintoinen jatkotutkimus olisi esimerkiksi itseohjautuvuuteen vaikuttaminen analytiikan avulla tai empiirinen tutkimus HR-analytiikasta ja työmotivaatiosta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]