"Olis aika heikkoa pedagogiikkaa ilman sitä" : SAK-työajan käyttö varhaiskasvatuksen opettajien kokemana
Thompson, Emmi (2020)
2020
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-10-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009177041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009177041
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksen opettajien suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaika on Varhaiskasvatuslaki 2018 lähtien aiheuttanut työprosessien uudelleenorganisointia ja muutosta varhaiskasvatuskontekstissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on valoittaa opettajien sak-työajan merkityksiä varhaiskasvatuksen laadun ja pedagogisen käytännön valossa. Tutkimuksessa varhaiskasvatuksen laatua ja merkityksiä on tutkittu Kansallisen arviointikeskuksen, KARVI:n laadun indikaattoreiden prosessi- ja rakennetekijöiden kautta ja opettajien merkityksenannoille.
Tutkimus on fenomenologinen laadullinen tapaustutkimus, jossa aineistoa on kerätty yhdentoista kelpoisuusehdon täyttävän opettajan päiväkirjojen ja haastatteluiden kautta. Opettajat pitivät kahden viikon ajan päiväkirjaa toteutuneesta sak-työajasta ja kirjasivat sak-työajan sisällöt. Haastatteluissa pureuduttiin tarkemmin merkityksenantoihin. Aineiston analyysi on suoritettu mukautetusti käyttäen Interprative Phenomenological analysis (IPA )-menetelmää käyttäen, sekä tehty sisällönanalyysiä niin päiväkirjoista, kuin haastatteluista laadun indikaattoreiden kautta.
Tutkimus tuotti laajan aineiston. Varhaiskasvatuksen opettajat toivat esille sak-työajan merkitystä laadun prosessi-indikaattoreiden, kuin laadun rakenneindikaattoreiden kautta. Lisäksi he toivat vahvasti esille merkityksiä varhaiskasvatuksen pedagogiikalle ja sen ulottumisesta lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen merkittävä löydös oli ne merkitykset, joita opettajat antoivat sak-työajalle oman ammatti-identiteetin ja työhyvinvoinnin kannalta.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että varhaiskasvatuksen opettajan sak-työajalla on suuri merkitys varhaiskasvatuksen laadun kannalta. Sak-työaika edesauttaa tavoitteellisen ja suunnitelmallisen varhaiskasvatuksen toteutumisen, jossa pedagogiikka on keskiössä. Sak-työajan avulla opettaja pystyy ottamaan oman ryhmänsä pedagogisen johtajuuden ja suorittaa Varhaiskasvatuslain ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiset tehtävät. Sak-työajalla oli merkityksiä lapsen osallisuudelle, oppimiselle ja hänen hyvinvoinnilleen. Lisäksi sak-työaika edesauttoi koko tiimin tason hyvinvointia ja opettajan ammatti-identiteetin muovaamista.
Tutkimus on arvioitu laadullisen tutkimuksen luotettavuusarvion mukaisesti ja on todettu päteväksi tutkimukseksi, jossa aineisto on ollut tarkoituksenmukainen. Jatkotutkimuksena sak-työajan mallien ja työprosessien kehittäminen olisi laadun kannalta tärkeää. Lisäksi tutkimusta opettajien ammatti-identiteetistä ja työhyvinvoinnista olisi paikallaan laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta.
Tutkimus on fenomenologinen laadullinen tapaustutkimus, jossa aineistoa on kerätty yhdentoista kelpoisuusehdon täyttävän opettajan päiväkirjojen ja haastatteluiden kautta. Opettajat pitivät kahden viikon ajan päiväkirjaa toteutuneesta sak-työajasta ja kirjasivat sak-työajan sisällöt. Haastatteluissa pureuduttiin tarkemmin merkityksenantoihin. Aineiston analyysi on suoritettu mukautetusti käyttäen Interprative Phenomenological analysis (IPA )-menetelmää käyttäen, sekä tehty sisällönanalyysiä niin päiväkirjoista, kuin haastatteluista laadun indikaattoreiden kautta.
Tutkimus tuotti laajan aineiston. Varhaiskasvatuksen opettajat toivat esille sak-työajan merkitystä laadun prosessi-indikaattoreiden, kuin laadun rakenneindikaattoreiden kautta. Lisäksi he toivat vahvasti esille merkityksiä varhaiskasvatuksen pedagogiikalle ja sen ulottumisesta lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen merkittävä löydös oli ne merkitykset, joita opettajat antoivat sak-työajalle oman ammatti-identiteetin ja työhyvinvoinnin kannalta.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että varhaiskasvatuksen opettajan sak-työajalla on suuri merkitys varhaiskasvatuksen laadun kannalta. Sak-työaika edesauttaa tavoitteellisen ja suunnitelmallisen varhaiskasvatuksen toteutumisen, jossa pedagogiikka on keskiössä. Sak-työajan avulla opettaja pystyy ottamaan oman ryhmänsä pedagogisen johtajuuden ja suorittaa Varhaiskasvatuslain ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiset tehtävät. Sak-työajalla oli merkityksiä lapsen osallisuudelle, oppimiselle ja hänen hyvinvoinnilleen. Lisäksi sak-työaika edesauttoi koko tiimin tason hyvinvointia ja opettajan ammatti-identiteetin muovaamista.
Tutkimus on arvioitu laadullisen tutkimuksen luotettavuusarvion mukaisesti ja on todettu päteväksi tutkimukseksi, jossa aineisto on ollut tarkoituksenmukainen. Jatkotutkimuksena sak-työajan mallien ja työprosessien kehittäminen olisi laadun kannalta tärkeää. Lisäksi tutkimusta opettajien ammatti-identiteetistä ja työhyvinvoinnista olisi paikallaan laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta.