Sisävalmistusvaiheen laadunvarmistus omaperusteisessa asuinkerrostalohankkeessa
Vikman, Vihtori (2020)
Vikman, Vihtori
2020
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-09-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009167022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009167022
Tiivistelmä
Tämä diplomityö on tehty toimeksiantona tamperelaiselle uudisasuntotuotantoon keskittyneelle rakennusliikkeelle, Asuva Oy:lle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kohdeyrityksen laadunvarmistustoimia voidaan kehittää niin, että viimeistely- ja luovutusvaiheessa ilmenevien laatuvirheiden ja -puutteiden määrä laskisi ja asiakkaiden tyytyväisyys paranisi.
Ongelmaa lähestyttiin tapaustutkimuksen keinoin perehtymällä kohdeyrityksen rakennushankkeessa tehtyihin virhehavaintoihin. Virhehavainnot jaoteltiin tutkimuksen kirjallisuusselvitysosiossa muodostetun virhejaottelun mukaisesti. Virhejaottelun perusteella muodostettiin käsitys yleisimmin esiintyvistä laatuvirheistä sekä arvioitiin virheiden syntymekanismeja.
Tarkemman virhejaottelun ja laatuongelmien määrittelyn jälkeen muodostettiin ehdotuksia laadunvarmistustoimenpiteiksi teoriaosuudessa käsitellyn kirjallisuuden sekä tutkijan omien, tutkimuksen kohteena olleessa hankkeessa kerrytettyjen kokemusten perusteella. Muodostettuja ehdotuksia arvioitiin ja jatkokehitettiin kohdeyrityksen toimihenkilöstölle pidetyssä työpajassa.
Tutkimuksessa löydetyt laatuvirheet noudattelevat yleisesti rakennusalalla vallitsevaa tilannetta. Tutkimuksessa jaotelluista virheistä 39 prosenttia oli erilaisia sisä- ja parvekepintojen kolhuja, sotkuja ja naarmuja. Huonolaatuisen työjäljen vuoksi tehdyt virhehavainnot edustivat 27:ää prosenttia kaikista virheistä, keskeneräisen tai puutteellisen asennuksen osalta 17:ää prosenttia, materiaali- tai tuoteosavirheiden osalta neljää prosenttia, käyntivirheiden osalta neljää prosenttia sekä seinä- ja kattopintojen halkeamien osalta kahta prosenttia. Noin kuusi prosenttia havainnoista ei kuulunut mihinkään edellä mainituista virhetyypeistä, eikä niistä voinut muodostaa yhtä tai useampaa havaintotyyppiä.
Keinot laatuvirheen tai -puutteen asiakkaalle luovutettavaan tuotteeseen päätymisen estämiseksi voidaan jakaa kolmenlaisiin laadunvarmistustoimiin, jotka ovat edellytysten luominen, ohjaus ja varmistus. Edellytysten luomista on esimerkiksi se, että työn tekemiseksi tarvittavat tiedot siirretään hankinnasta toteutukseen tehtäväsuunnitelmien avulla ja tehtävän laatuvaatimukset kirjoitetaan auki ennen urakkaneuvottelujen aloittamista. Ohjauksen tärkein laadunvarmistustoimi on mallityön teettäminen ja sen tarkastaminen. Lisäksi aliurakoitsijan työnjohdon läsnäoloon ja osallistumiseen tulee kiinnittää huomiota. Tärkein varmistamiseen liittyvä laadunvarmistustoimi on valmiin työn laatuvaatimusten mukaisuuden varmistaminen erityisten tarkastuskierrosten avulla, joihin osallistuu työmaan toimihenkilöstön lisäksi toimistolla pääsääntöisesti työskenteleviä työntekijöitä. Tarkastuskierroksissa tarkastetaan tietyn työvaiheen valmis osakokonaisuus. Tarkastusten objektiivisuutta ja tehokkuutta parantamaan muodostetaan tarkastuslistat aiemmissa kohteissa esiintyneiden laatuvirheiden perusteella. Viimeistelyvaiheen itselleluovutustarkastuksien avulla havaitaan loput, aiemmin havaitsematta jääneet virheet.
Tapaustutkimuksen aineistossa oli osittain virhehavaintojen päällekkäisyyttä, eikä virhehavaintoja voida pitää keskenään samalla tavalla ja samoilla kriteereillä toistettuina auditoinnin tyyppisenä dokumentaationa. Kuitenkin tutkimuksen tulokset antavat hyvän kuvan siitä, mihin kohdeyrityksen asuntotuotannon laatuongelmat liittyvät, mikä on niiden painoarvo ja mitä toimenpiteitä niiden korjaamiseksi voidaan tehdä.
Ongelmaa lähestyttiin tapaustutkimuksen keinoin perehtymällä kohdeyrityksen rakennushankkeessa tehtyihin virhehavaintoihin. Virhehavainnot jaoteltiin tutkimuksen kirjallisuusselvitysosiossa muodostetun virhejaottelun mukaisesti. Virhejaottelun perusteella muodostettiin käsitys yleisimmin esiintyvistä laatuvirheistä sekä arvioitiin virheiden syntymekanismeja.
Tarkemman virhejaottelun ja laatuongelmien määrittelyn jälkeen muodostettiin ehdotuksia laadunvarmistustoimenpiteiksi teoriaosuudessa käsitellyn kirjallisuuden sekä tutkijan omien, tutkimuksen kohteena olleessa hankkeessa kerrytettyjen kokemusten perusteella. Muodostettuja ehdotuksia arvioitiin ja jatkokehitettiin kohdeyrityksen toimihenkilöstölle pidetyssä työpajassa.
Tutkimuksessa löydetyt laatuvirheet noudattelevat yleisesti rakennusalalla vallitsevaa tilannetta. Tutkimuksessa jaotelluista virheistä 39 prosenttia oli erilaisia sisä- ja parvekepintojen kolhuja, sotkuja ja naarmuja. Huonolaatuisen työjäljen vuoksi tehdyt virhehavainnot edustivat 27:ää prosenttia kaikista virheistä, keskeneräisen tai puutteellisen asennuksen osalta 17:ää prosenttia, materiaali- tai tuoteosavirheiden osalta neljää prosenttia, käyntivirheiden osalta neljää prosenttia sekä seinä- ja kattopintojen halkeamien osalta kahta prosenttia. Noin kuusi prosenttia havainnoista ei kuulunut mihinkään edellä mainituista virhetyypeistä, eikä niistä voinut muodostaa yhtä tai useampaa havaintotyyppiä.
Keinot laatuvirheen tai -puutteen asiakkaalle luovutettavaan tuotteeseen päätymisen estämiseksi voidaan jakaa kolmenlaisiin laadunvarmistustoimiin, jotka ovat edellytysten luominen, ohjaus ja varmistus. Edellytysten luomista on esimerkiksi se, että työn tekemiseksi tarvittavat tiedot siirretään hankinnasta toteutukseen tehtäväsuunnitelmien avulla ja tehtävän laatuvaatimukset kirjoitetaan auki ennen urakkaneuvottelujen aloittamista. Ohjauksen tärkein laadunvarmistustoimi on mallityön teettäminen ja sen tarkastaminen. Lisäksi aliurakoitsijan työnjohdon läsnäoloon ja osallistumiseen tulee kiinnittää huomiota. Tärkein varmistamiseen liittyvä laadunvarmistustoimi on valmiin työn laatuvaatimusten mukaisuuden varmistaminen erityisten tarkastuskierrosten avulla, joihin osallistuu työmaan toimihenkilöstön lisäksi toimistolla pääsääntöisesti työskenteleviä työntekijöitä. Tarkastuskierroksissa tarkastetaan tietyn työvaiheen valmis osakokonaisuus. Tarkastusten objektiivisuutta ja tehokkuutta parantamaan muodostetaan tarkastuslistat aiemmissa kohteissa esiintyneiden laatuvirheiden perusteella. Viimeistelyvaiheen itselleluovutustarkastuksien avulla havaitaan loput, aiemmin havaitsematta jääneet virheet.
Tapaustutkimuksen aineistossa oli osittain virhehavaintojen päällekkäisyyttä, eikä virhehavaintoja voida pitää keskenään samalla tavalla ja samoilla kriteereillä toistettuina auditoinnin tyyppisenä dokumentaationa. Kuitenkin tutkimuksen tulokset antavat hyvän kuvan siitä, mihin kohdeyrityksen asuntotuotannon laatuongelmat liittyvät, mikä on niiden painoarvo ja mitä toimenpiteitä niiden korjaamiseksi voidaan tehdä.