A 50-Year Autopsy Based Study Approach with Coronary Measurements on Epidemiology, Pathology, Risk Factors and Genetics of Sudden Cardiac Death
Tiitinen, Juha (2020)
2020
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-09-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009147002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009147002
Tiivistelmä
Tässä työssä kokosimme Helsingin ja Tampereen yliopistojen oikeuslääketieteen laitoksilla 60-luvun lopulta asti kerätyt sepelvaltimotaudin ja sydänäkkikuoleman tutkimiseen tarkoitetut ruumiinavausaineistot yhdeksi kohortiksi. Aineisto koostuu kaikkiaan viitenä eri vuosikymmenenä kerätystä aineistosta, jossa on yhteensä 2715 erillistä ruumiinavaustapausta.
Kaikki kohorttissa olevat tapaukset ovat sairaalan ulkopuolella tapahtuneita äkillisiä kuolemantapauksia, joille on suoritettu täysi oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ja näihin liittyvät normaalit toksikologiset ja mikroskooppiset analyysit. Lisäksi aineistoon on kaikissa tapauksissa kerätty sepelvaltimoiden ja muiden keskeisten valtimoiden tautimuutosten morfologiset mittaukset mukaan lukien ahtauman määritys sekä plakkien tyypitys ja pinta-alat. Osassa avaussarjoissa on mukana myös geneettiset tutkimukset, riskitekijöiden kartoitus läheisten haastattelulla sekä erilaiset mikrobiologiset ja muut näytteet.
Vaikka sepelvaltimotautikuolemien määrä on viimeisen 40 vuoden aikana vähentynyt merkittävästi länsimaissa, ovat sydän- ja verisuonitaudit maailmanlaajuisesti edelleen merkittävin kuolinsyy ja niiden määrä kehittyvissä maissa on nousussa. Vuonna 2015 niihin kuoli arviolta 17,7 miljoona ihmistä, mikä vastaa 31% kaikista kuolemista. Myöskään nuorten kohdalla sepelvaltimotautikuolleisuudessa ei ole ollut yhtä merkittävää laskua kuin vanhemmissa ikäluokissa. Muutokset ravinnossa, tupakoinnin väheneminen ja muutokset hoidossa mm. ACE-estäjien, ATR2-salpaajien ja ohitusleikkauksien muodossa, ovat muuttaneet sepelvaltimotaudin kliinistä kuvaa. Tällä hetkellä äkillisestä sairaalan ulkopuolella tapahtuvasta kuolemasta onkin tullut sepelvaltimotautipotilaan yleisin kuolemantapa.
Äkkikuolemien pohjalta tehdyt ruumiinavaukset mahdollistavat laajojen, hyvin koko väestöä vastaavien aineistojen, keräämisen sepelvaltimotautikuolemaan liittyen. Lisäksi suomalaisen lainsäädännön takia oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrä on korkea ja kohortissa olevat tapaukset kattavat n. 20% kaikista niiden keräys aikana tapahtuneista kuolemista. Kerätty aineisto tarjoaakin ainutlaatuisen mahdollisuuden sepelvaltimotaudin epidemiologian ja patofysiologian tutkimiseen.
Kaikki kohorttissa olevat tapaukset ovat sairaalan ulkopuolella tapahtuneita äkillisiä kuolemantapauksia, joille on suoritettu täysi oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ja näihin liittyvät normaalit toksikologiset ja mikroskooppiset analyysit. Lisäksi aineistoon on kaikissa tapauksissa kerätty sepelvaltimoiden ja muiden keskeisten valtimoiden tautimuutosten morfologiset mittaukset mukaan lukien ahtauman määritys sekä plakkien tyypitys ja pinta-alat. Osassa avaussarjoissa on mukana myös geneettiset tutkimukset, riskitekijöiden kartoitus läheisten haastattelulla sekä erilaiset mikrobiologiset ja muut näytteet.
Vaikka sepelvaltimotautikuolemien määrä on viimeisen 40 vuoden aikana vähentynyt merkittävästi länsimaissa, ovat sydän- ja verisuonitaudit maailmanlaajuisesti edelleen merkittävin kuolinsyy ja niiden määrä kehittyvissä maissa on nousussa. Vuonna 2015 niihin kuoli arviolta 17,7 miljoona ihmistä, mikä vastaa 31% kaikista kuolemista. Myöskään nuorten kohdalla sepelvaltimotautikuolleisuudessa ei ole ollut yhtä merkittävää laskua kuin vanhemmissa ikäluokissa. Muutokset ravinnossa, tupakoinnin väheneminen ja muutokset hoidossa mm. ACE-estäjien, ATR2-salpaajien ja ohitusleikkauksien muodossa, ovat muuttaneet sepelvaltimotaudin kliinistä kuvaa. Tällä hetkellä äkillisestä sairaalan ulkopuolella tapahtuvasta kuolemasta onkin tullut sepelvaltimotautipotilaan yleisin kuolemantapa.
Äkkikuolemien pohjalta tehdyt ruumiinavaukset mahdollistavat laajojen, hyvin koko väestöä vastaavien aineistojen, keräämisen sepelvaltimotautikuolemaan liittyen. Lisäksi suomalaisen lainsäädännön takia oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrä on korkea ja kohortissa olevat tapaukset kattavat n. 20% kaikista niiden keräys aikana tapahtuneista kuolemista. Kerätty aineisto tarjoaakin ainutlaatuisen mahdollisuuden sepelvaltimotaudin epidemiologian ja patofysiologian tutkimiseen.