CA-VI-entsyymin merkitys haavan paranemisessa
Laakso, Jaakko (2020)
Laakso, Jaakko
2020
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-09-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009147001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009147001
Tiivistelmä
Eläimet nuolevat haavojaan vaistomaisesti. On esitetty, että haavojen nuoleminen mahdollisesti tehostaa niiden paranemista. Syljestä on löydetty useita biologisesti aktiivisia aineita, jotka voivat teoriassa kiihdyttää haavojen paranemista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko myös syljessä esiintyvällä CA-VI-entsyymillä haavan paranemista tehostava vaikutus hiirillä. CA-VI ja muut hiilihappoanhydraasit säätelevät elimistön happo-emäs-tasapainoa ja mahdollinen haavan paranemista tehostava vaikutus perustuisi oletettavasti kudoksen happamoitumiseen, minkä on aiemmin todettu lisäävän esimerkiksi syöpäsolujen migraatiota. Aiemmissa tutkimuksissa kudoksissa esiintyvän CA-IV-entsyymin on havaittu tehostavan haavan re-epitelisaatiota.
Tutkimus toteutettiin hiirikokeella CA-VI-entsyymin suhteen poistogeenisen hiirikannan avulla. Aineistoon kuului 32 hiirtä, joiden selkään tehtiin neljä ympyränmuotoista haavaa. Hiiret jaettiin neljään ryhmään genotyypin ja hoidon mukaan. Puolet hiiristä oli CA-VI-genotyypiltään WTtyyppiä (villityyppi) ja puolet KO-tyyppiä (poistogeeninen l. nk. knockout). Nämä ryhmät jaettiin vielä puoliksi niin, että puolet WT- ja KO-ryhmien hiiristä kuului interventioryhmään, jossa hiiret saivat haavojensa päälle eksogeenistä CA-VI-entsyymiä PBS-liuoksessa pluronihappoon sekoitettuna kahdesti ensimmäisen vuorokauden aikana, ja kontrolliryhmään, jossa hiiret saivat haavojensa päälle pelkkää PBS-liuosta pluronihappoon sekoitettuna samoin aikoina. Haavojen paranemista seurattiin 7 päivän ajan valokuvaamalla haavat päivittäin ja mittaamalla haavojen pinta-alat. 7 päivän päästä haavoittamisesta hiiret lopetettiin ja haavakudokset irrotettiin histologista analyysiä varten. Keskeltä haavanäytteitä leikattiin poikkileikkeet, joista mitattiin haavan pituus, uudisepiteelin pituus, epiteeliaukon pituus ja granulaatiokudoksen pinta-ala. Tilastollisten testien avulla tutkittiin, löytyikö ryhmien välillä eroa haavan paranemisessa valokuva-analyysissä tai histologisessa analyysissä.
Tutkimuksessa ei havaittu ryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja valokuva-analyysissä tai histologisten näytteiden analyysissä. Tutkimusaineiston pienuuden ja virhelähteiden vuoksi ei voida kuitenkaan tehdä sellaista johtopäätöstä, ettei CA-VI-entsyymillä voisi olla haavan paranemista tehostavaa vaikutusta.
Tutkimus toteutettiin hiirikokeella CA-VI-entsyymin suhteen poistogeenisen hiirikannan avulla. Aineistoon kuului 32 hiirtä, joiden selkään tehtiin neljä ympyränmuotoista haavaa. Hiiret jaettiin neljään ryhmään genotyypin ja hoidon mukaan. Puolet hiiristä oli CA-VI-genotyypiltään WTtyyppiä (villityyppi) ja puolet KO-tyyppiä (poistogeeninen l. nk. knockout). Nämä ryhmät jaettiin vielä puoliksi niin, että puolet WT- ja KO-ryhmien hiiristä kuului interventioryhmään, jossa hiiret saivat haavojensa päälle eksogeenistä CA-VI-entsyymiä PBS-liuoksessa pluronihappoon sekoitettuna kahdesti ensimmäisen vuorokauden aikana, ja kontrolliryhmään, jossa hiiret saivat haavojensa päälle pelkkää PBS-liuosta pluronihappoon sekoitettuna samoin aikoina. Haavojen paranemista seurattiin 7 päivän ajan valokuvaamalla haavat päivittäin ja mittaamalla haavojen pinta-alat. 7 päivän päästä haavoittamisesta hiiret lopetettiin ja haavakudokset irrotettiin histologista analyysiä varten. Keskeltä haavanäytteitä leikattiin poikkileikkeet, joista mitattiin haavan pituus, uudisepiteelin pituus, epiteeliaukon pituus ja granulaatiokudoksen pinta-ala. Tilastollisten testien avulla tutkittiin, löytyikö ryhmien välillä eroa haavan paranemisessa valokuva-analyysissä tai histologisessa analyysissä.
Tutkimuksessa ei havaittu ryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja valokuva-analyysissä tai histologisten näytteiden analyysissä. Tutkimusaineiston pienuuden ja virhelähteiden vuoksi ei voida kuitenkaan tehdä sellaista johtopäätöstä, ettei CA-VI-entsyymillä voisi olla haavan paranemista tehostavaa vaikutusta.