Uusien taloudellisten polkujen kehittäminen kaupunkiseudulla : Tapaus Tampereen kuvantamisekosysteemi
Miettinen, Eero (2020)
Miettinen, Eero
2020
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-09-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009136981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009136981
Tiivistelmä
Tampereen kuvantamisekosysteemi (Tampere Imaging Ecosystem, epävirallisesti myös TIMES) on muodostettu virallisesti vuonna 2016 Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n (Business Tampere) johdolla. Ekosysteemiin kuuluu elinkeinoyhtiön lisäksi merkittävä joukko Tampereella kuvantamisen parissa työskenteleviä yrityksiä sekä Tampereen yliopisto signaalinkäsittelyä koskevilta osin. Ennen järjestäytymistään Tampereen kuvantamisekosysteemi on toiminut lähinnä Tampereen yliopiston signaalinkäsittelyn, koneoppimisen ja tekoälytekniikan professorien, sekä alan yritysten välisenä vapaamuotoisena foorumina. Kuvantamisekosysteemiin kuuluu nykyisin yli kaksikymmentä suurta, keskisuurta tai pientä yritystä, joilla on kaikilla omat toimialafokuksensa mutta jotka kaikki toimivat yhteisen alustan ympärillä. Ekosysteemin alustana ovat erilaiset mobiilikameroihin ja kuvantamiseen liittyvät tuotteet ja palvelut. Ekosysteemi edustaa kolminaiskierremallin (triple helix) mukaista viranomaisten, yliopistoyhteisön ja elinkeinoelämän yhteenliittymää. Tampereen kuvantamisekosysteemi mielletään yleisesti maailman top 5 kuvantamiskeskusten joukkoon ja jossakin yhteyksissä myös Euroopan top 1 keskukseksi.
Tämä tutkielma tarkastelee Tampereen kuvantamisekosysteemin syntymiseen vaikuttaneita historiallisia tekijöitä 1990-luvulta alkaen sekä sitä, miten, minkä vuoksi ja kenen ansiosta ekosysteemi on muodostunut juuri Tampereelle. Tampereen kuvantamisekosysteemin tarina asettuu polulle, joka on kehittynyt Microsoft Mobilen Tampereelle jättämästä aukosta. Nokian polku Tampereella luotiin käytännössä tyhjistä 1990-luvulla. Pari vuosikymmentä myöhemmin Microsoft muokkasi polkua jälleen omanlaisekseen luotsaten Nokian kohti Windows Mobilea ja siitä seurannutta alasajon aikaa. Microsoftin poistuttua Tampereelta vuonna 2016 joukko uusia yrityksiä sijoittui Tampereelle jatkamaan Nokian monopolin ja Microsoft-Intel duopolin menestyksekästä työtä kuvantamisessa ja signaalinkäsittelyssä.
Tampereen kuvantamisekosysteemin kehityspolun alku sijoittuu Tampereen yliopistossa ja Tampereen teknillisessä korkeakoulussa tehtyyn lääketieteelliseen signaalinkäsittelytutkimukseen. Nokia Oyj:n sijoittuminen Tampereelle johtuu pitkälle korkeakoulujen visionäärisistä rehtoreista sekä joukosta professoreita, jotka onnistuivat kehittämään ja kasvattamaan signaalinkäsittelyn tiedekuntaa ja laboratoriota. Nokia Oyj:n onnistui menestyksekkäästi kaupallistaa monia yliopistolla kehiteltyjä konsepteja. GSM-vallankumouksen myötä yliopiston tutkimus alkoi lähentyä yhä enemmän Nokian ja sen ympärille rakentuneen klusterin tarpeita.
Tutkielma osoittaa, että kuvantaminen on TIMES:in yhteinen alusta, joka kokoaa alan liiketoimintaa ja osaamista Tampereelle. Analyysini paljastaa, miten yksittäisten henkilöiden panostuksilla niin yksityiseltä, julkiselta ja yliopistosektorilta on ollut ja on edelleen huomattava merkitys ekosysteemin menestyksen tavoittelussa. Haastatteluaineiston kautta minun on myös mahdollista todeta julkisen sektorin toimivan keskeisenä lakikiviorganisaationa tutkimassani tapauksessa.
Suuri osa nykyisen Tampereen kuvantamisekosysteemin tekijöistä on entisiä nokialaisia tai microsoftilaisia. Työhistoriansa lisäksi heitä yhdistää usein myös yhteinen opiskelutausta Tampereen teknillisessä yliopistossa. Keskinäiselle luottamukselle ja yhteisöllisyydelle rakentunut ekosysteemi on kuitenkin altis henkilöstömuutosten synnyttämille informaatiokatkoille. Alalla on suurta nostetta ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Tulevaisuuden haasteet liittyvät työvoiman saatavuuteen, tulevaisuuden kuvantamistekijöiden innostamiseen ja kouluttamiseen sekä Tampereen kaupunkiseudun kykyyn saada yrityskehityksen edellyttämää pääomitusta.
Tämä tutkielma tarkastelee Tampereen kuvantamisekosysteemin syntymiseen vaikuttaneita historiallisia tekijöitä 1990-luvulta alkaen sekä sitä, miten, minkä vuoksi ja kenen ansiosta ekosysteemi on muodostunut juuri Tampereelle. Tampereen kuvantamisekosysteemin tarina asettuu polulle, joka on kehittynyt Microsoft Mobilen Tampereelle jättämästä aukosta. Nokian polku Tampereella luotiin käytännössä tyhjistä 1990-luvulla. Pari vuosikymmentä myöhemmin Microsoft muokkasi polkua jälleen omanlaisekseen luotsaten Nokian kohti Windows Mobilea ja siitä seurannutta alasajon aikaa. Microsoftin poistuttua Tampereelta vuonna 2016 joukko uusia yrityksiä sijoittui Tampereelle jatkamaan Nokian monopolin ja Microsoft-Intel duopolin menestyksekästä työtä kuvantamisessa ja signaalinkäsittelyssä.
Tampereen kuvantamisekosysteemin kehityspolun alku sijoittuu Tampereen yliopistossa ja Tampereen teknillisessä korkeakoulussa tehtyyn lääketieteelliseen signaalinkäsittelytutkimukseen. Nokia Oyj:n sijoittuminen Tampereelle johtuu pitkälle korkeakoulujen visionäärisistä rehtoreista sekä joukosta professoreita, jotka onnistuivat kehittämään ja kasvattamaan signaalinkäsittelyn tiedekuntaa ja laboratoriota. Nokia Oyj:n onnistui menestyksekkäästi kaupallistaa monia yliopistolla kehiteltyjä konsepteja. GSM-vallankumouksen myötä yliopiston tutkimus alkoi lähentyä yhä enemmän Nokian ja sen ympärille rakentuneen klusterin tarpeita.
Tutkielma osoittaa, että kuvantaminen on TIMES:in yhteinen alusta, joka kokoaa alan liiketoimintaa ja osaamista Tampereelle. Analyysini paljastaa, miten yksittäisten henkilöiden panostuksilla niin yksityiseltä, julkiselta ja yliopistosektorilta on ollut ja on edelleen huomattava merkitys ekosysteemin menestyksen tavoittelussa. Haastatteluaineiston kautta minun on myös mahdollista todeta julkisen sektorin toimivan keskeisenä lakikiviorganisaationa tutkimassani tapauksessa.
Suuri osa nykyisen Tampereen kuvantamisekosysteemin tekijöistä on entisiä nokialaisia tai microsoftilaisia. Työhistoriansa lisäksi heitä yhdistää usein myös yhteinen opiskelutausta Tampereen teknillisessä yliopistossa. Keskinäiselle luottamukselle ja yhteisöllisyydelle rakentunut ekosysteemi on kuitenkin altis henkilöstömuutosten synnyttämille informaatiokatkoille. Alalla on suurta nostetta ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Tulevaisuuden haasteet liittyvät työvoiman saatavuuteen, tulevaisuuden kuvantamistekijöiden innostamiseen ja kouluttamiseen sekä Tampereen kaupunkiseudun kykyyn saada yrityskehityksen edellyttämää pääomitusta.