Kirjeenvaihtoa ja kirjoittamista koskevat diskurssit sota-ajan kirjeissä

Abstract

Tässä Pro gradu -tutkielmassa käsitellään kirjeenvaihtoa ja kirjoittamista koskevia diskursseja sota-ajan kirjeissä. Tarkastelun kohteena ovat kielenkäytössä rakentuvat puhetavat, jotka koskevat kirjeenvaihtoa ja kirjeiden kirjoittamista, sekä kielenkäytössä ilmenevä suhtautuminen. Aihetta lähestytään seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1) Millaisia kirjeenvaihtoon ja kirjoittamiseen liittyviä diskursseja aineistossa esiintyy? 2) Miten kielenkäytössä ilmenevä suhtautuminen rakentaa näitä diskursseja? Käytetty aineisto on peräisin Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston sota-ajan kirjeiden kokoelmasta (SAK). Aineisto käsittää 122 kirjettä, jotka ovat peräisin useista eri osakokoelmista. Aineiston kirjeet ovat peräisin yhteensä 53:lta eri kirjoittajalta. Aineiston ovat keränneet Tampereen yliopiston opiskelijat SAK-kokoelmasta keväällä 2016 Liisa Mustanojan ohjaamalla kurssilla Puhutun ja kirjoitetun kielen rajapinnassa. Kirjeet on kurssin yhteydessä litteroitu digitaaliseen muotoon alkuperäisessä kirjoitusasussaan. Tutkimuksen teoreettisena taustana toimii sota-ajan kirjeistä aiemmin tehty tutkimus sekä sodan kokemushistorian tutkimus, M.A.K. Hallidayn systeemis-funktionaalinen teoria, J. R. Martinin ja P. R. R. Whiten kehittämä suhtautumisen teoria sekä kirjoittamista ja suhtautumista käsittelevä tutkimus. Aineiston analysointi on toteutettu diskurssintutkimuksen menetelmin. Analyysissa otetaan huomioon kirjeen kirjoittamisen tilannekonteksti sekä talvi- ja jatkosotien yhteiskunnallinen konteksti ja sota-ajan kirje diskursiivisena käytänteenä. Aineistosta analysoidaan kirjeenvaihdon ja kirjoittamisen diskurssien rakentumista kielellisten valintojen kautta sekä suhtautumisen kielellisiä ilmenemismuotoja. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että kirjeenvaihtoa ja kirjoittamista koskeva kielenkäyttö muodostaa aineistossa monia selvästi erottuvia diskursseja, jotka olen jaotellut sen mukaan, mistä näkökulmasta aihetta käsitellään. Erityisen yleisiä olivat kirjeenvaihdon tärkeyttä, postin kulkua, kirjeenvaihdon rytmiä, kirjoituksen laatua ja kirjoittamisen olosuhteita käsittelevät diskurssit. Suhtautumisella oli erityisen merkittävä rooli kirjeenvaihdon tärkeyden ja kirjoituksen laadun diskurssien rakentumisessa. Suhtautuminen ilmenee aineistossa affektisena kielenkäyttönä sekä toiminnan ja asioiden arvioimisena. Omaa toimintaa ja omaa kirjettä arvioidaan aineistossa useammin kuin vastaanottajan toimintaa tai kirjettä, ja arviot itsestä ovat useammin negatiivisia kuin positiivisia. Suhtautumisen ilmenemismuotoihin vaikuttanee vastaanottajan reaktioiden ennakoiminen, joka on seurausta kirjeenvaihdon vuorovaikutuksellisesta luonteesta. Kirjeenvaihdon ja kirjoittamisen diskurssien moninaisuus ja suhtautumisen rooli diskurssien rakentumisessa vahvistavat käsitystä kirjeenvaihdon merkittävästä roolista ihmisten elämässä Suomen sotien aikana.