Tasevapautussäännös korkovähennysrajoitusten kaventajana
Väisänen, Tanja (2020)
2020
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-09-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009116960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009116960
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään korkojen vähennysoikeuden rajoitusten EVL 18 b §:n 1 momentin 4 kohdan mukaista poikkeussäännöstä eli tasevapautussäännöstä. Yhteisöjen, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden korkojen vähennysoikeutta on rajoitettu Suomessa vuodesta 2014 lähtien. Tasevapautussäännöksen soveltuessa yhtiö, jolla on suhteessa vähemmän velkaa kuin koko konsernilla, saa kuitenkin vähentää kaikki korkomenonsa. Tutkielman keskeisimmäksi kysymykseksi muodostui se, millä tavoin tasevapautussäännös kaventaa korkojen vähennysoikeuden rajoittamissäännöksiä. Lisäksi tutkielmassa etsitään vastauksia siihen, miksi korkojen vähennysoikeutta rajoitetaan sekä siihen, miksi tasevapautussäännös on sisällytetty sääntelykokonaisuuteen. Tutkielma on pääasiassa oikeusdogmaattinen eli lainopillinen, ja tutkielmassa selvitetään oikeuden tämänhetkistä tilaa lainsäädännön ja lainvalmisteluaineiston sekä oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden avulla.
Tutkielmassa havaittiin, että tasevapautussäännös kaventaa korkovähennysrajoitusten soveltumista merkittävästi. Lainsäätäjän tarkoitus ei kuitenkaan ole täysin selvää lainvalmistelutyön vajavaisten perustelujen vuoksi. Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että säännöksen tarkoitus on ollut yritysten liiketoiminnan helpottaminen tilanteissa, joissa perusteetonta veroetua ei tavoitella. Säännöksen toimivuutta tulee seurata tarkasti, jotta saadaan selvitettyä, vapautuuko tasevapautuksen avulla juuri sellaista korkomenoa, jonka lainsäätäjä on säännöksellä halunnut vapauttaa.
Tutkielmassa tunnistettiin kaksi säännöksen ongelmakohtaa, jotka tulee ratkaista verotus- ja oikeuskäytännössä tai sääntelyä korjaamalla. Ensimmäinen näistä koskee kuntakonserneja. Oikeustila ei ole täysin selkeä tilanteessa, jossa tasevapautusta vaaditaan kunnan omistamassa konsernissa. Toinen ongelmakohta liittyy suomalaisten tilinpäätösstandardien ja IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen eroihin. Tasevapautusta vaatiakseen verovelvollisen tulee muuntaa tasevertailussa käytettävät erillisyhtiön tase ja konsernitase vertailukelpoisiksi. Käytännössä tämä voi aiheuttaa merkittäviä hallinnollisia kustannuksia ja jopa estää verovelvollista hakemasta vapautusta. Verotuskäytännössä tulee ratkaista, millä tavoin laaditut muunnellut taseet hyväksytään tasevapautuksen perustaksi.
Tutkielmassa havaittiin, että tasevapautussäännös kaventaa korkovähennysrajoitusten soveltumista merkittävästi. Lainsäätäjän tarkoitus ei kuitenkaan ole täysin selvää lainvalmistelutyön vajavaisten perustelujen vuoksi. Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että säännöksen tarkoitus on ollut yritysten liiketoiminnan helpottaminen tilanteissa, joissa perusteetonta veroetua ei tavoitella. Säännöksen toimivuutta tulee seurata tarkasti, jotta saadaan selvitettyä, vapautuuko tasevapautuksen avulla juuri sellaista korkomenoa, jonka lainsäätäjä on säännöksellä halunnut vapauttaa.
Tutkielmassa tunnistettiin kaksi säännöksen ongelmakohtaa, jotka tulee ratkaista verotus- ja oikeuskäytännössä tai sääntelyä korjaamalla. Ensimmäinen näistä koskee kuntakonserneja. Oikeustila ei ole täysin selkeä tilanteessa, jossa tasevapautusta vaaditaan kunnan omistamassa konsernissa. Toinen ongelmakohta liittyy suomalaisten tilinpäätösstandardien ja IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen eroihin. Tasevapautusta vaatiakseen verovelvollisen tulee muuntaa tasevertailussa käytettävät erillisyhtiön tase ja konsernitase vertailukelpoisiksi. Käytännössä tämä voi aiheuttaa merkittäviä hallinnollisia kustannuksia ja jopa estää verovelvollista hakemasta vapautusta. Verotuskäytännössä tulee ratkaista, millä tavoin laaditut muunnellut taseet hyväksytään tasevapautuksen perustaksi.