Mettäkulma kodin paikkana: fenomenologinen tutkimus Tammelan Teurolta ja Kuuslammilta
Kauranen, Saara (2020)
2020
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-09-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009096940
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009096940
Tiivistelmä
Jokainen ihminen elää aina jonkin tilallisen kontekstin ympäröimänä. Tämä tutkimus edustaa fenomenologista tieteenfilosofista suuntausta, jolloin kiinnostus kohdistuu erityisesti elettyyn todellisuuteen, inhimilliseen elämismaailmaan ja sen rakenteisiin. Ihmisten elinympäristöönsä liittämät kokemukset ja muistot eivät milloinkaan ole täysin subjektiivisesti muodostuneita, vaan niihin vaikuttaa joukko erilaisia yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka muuttavat tiloja ja paikkoja jatkuvasti.
Kylien ja kotiseudun rakentuminen konkreettisten arkisten käytäntöjen, yksilöllisten ja kollektiivisten muistojen, mielikuvien ja kokemusten sekä ulkoapäin annettujen esitysten muodostamana ilmiönä ovat tämän tutkimuksen erityisenä kohteena. Näitä käsitellään erityisesti Lefebvren sosiaalisen tilan ulottuvuuksien eli havaitun, suunnitellun ja eletyn tilan kautta. Tutkimustehtävänä on selvittää ja kuvata miten kylä ja kotiseutu sosiaalisena tilana ovat jokaiselle erilaisia, mutta osin myös samanlaisia.
Tutkimus keskittyy Tammelan Teuron ja Kuuslammin kylissä asuvien ja sieltä syntyjään olevien ihmisten kotiseudun kokemusten ja muistojen tarkasteluun. Kyläpari on laajemmalti seudulla tunnettu muun muassa talkoohengestä ja vahvasta yhteisöllisyydestä. Teuro ja Kuuslammi, kuten useat muut pienet kylät, taistelevat jatkuvasti peruspalveluista ja asukkaista.
Fenomenologisen lähestymistavan lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään narratiivista tutkimusperinnettä, jossa tarinoita tulkitaan kertomisen tapoina. Tarinat tuovat esiin kertojan oman äänen ja ainutlaatuiset kokemukset. Aineistona tutkimuksessa on kuuden ikääntyneemmän henkilön avoimet haastattelut, jotka on toteutettu alkuvuodesta 2020. Aineistonhankintamenetelmä kannustaa haastateltavaa kertomaan vapaasti tarinansa tutkimuksen kohteena olevasta aiheesta.
Aineiston analyysin pohjalta voidaan todeta, että kylät ja kotiseutu ovat elettyinä ja koettuina ympäristöinä ajallisesti ja tilallisesti monitasoisia ja jatkuvasti muuttuvia. Fyysisen tilan lisäksi kokemusten ja merkitysten muodostumiseen vaikuttavat ihmiset, joiden kanssa tilassa ollaan vuorovaikutuksessa. Vaikka tila on jatkuvasti muuttuva, on siinä havaittavissa tietynlaista pysyvyyttä, jota ylläpitävät kulttuurisesti jaetut ja sosiaalisesti rakentuneet tekijät. Koti, synnyinseutu ja niiden ympäristöt ovat tärkeä osa ihmisten identiteettiä ja kuulumisen tunnetta.
Tutkimuksen käsitellessä pääosin kotiseudustaan ylpeydellä ja rakastavaan sävyyn puhuvien ihmisten kokemuksia ja mielikuvia, voitaisiin aihetta tutkia jatkossa esimerkiksi häpeän ja pelon kokemusten kautta. Toisaalta olisi mahdollista tutkia, miten jotkut kokevat, ettei heillä ole paikkaa tai tilaa, josta puhua kotiseutuna. Lisäksi eri-ikäisten ihmisten kokemusten tutkiminen toisi uutta perspektiiviä kodin ja kotiseudun merkityksiin osana minuutta ja kuulumisen kokemusta.
Kylien ja kotiseudun rakentuminen konkreettisten arkisten käytäntöjen, yksilöllisten ja kollektiivisten muistojen, mielikuvien ja kokemusten sekä ulkoapäin annettujen esitysten muodostamana ilmiönä ovat tämän tutkimuksen erityisenä kohteena. Näitä käsitellään erityisesti Lefebvren sosiaalisen tilan ulottuvuuksien eli havaitun, suunnitellun ja eletyn tilan kautta. Tutkimustehtävänä on selvittää ja kuvata miten kylä ja kotiseutu sosiaalisena tilana ovat jokaiselle erilaisia, mutta osin myös samanlaisia.
Tutkimus keskittyy Tammelan Teuron ja Kuuslammin kylissä asuvien ja sieltä syntyjään olevien ihmisten kotiseudun kokemusten ja muistojen tarkasteluun. Kyläpari on laajemmalti seudulla tunnettu muun muassa talkoohengestä ja vahvasta yhteisöllisyydestä. Teuro ja Kuuslammi, kuten useat muut pienet kylät, taistelevat jatkuvasti peruspalveluista ja asukkaista.
Fenomenologisen lähestymistavan lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään narratiivista tutkimusperinnettä, jossa tarinoita tulkitaan kertomisen tapoina. Tarinat tuovat esiin kertojan oman äänen ja ainutlaatuiset kokemukset. Aineistona tutkimuksessa on kuuden ikääntyneemmän henkilön avoimet haastattelut, jotka on toteutettu alkuvuodesta 2020. Aineistonhankintamenetelmä kannustaa haastateltavaa kertomaan vapaasti tarinansa tutkimuksen kohteena olevasta aiheesta.
Aineiston analyysin pohjalta voidaan todeta, että kylät ja kotiseutu ovat elettyinä ja koettuina ympäristöinä ajallisesti ja tilallisesti monitasoisia ja jatkuvasti muuttuvia. Fyysisen tilan lisäksi kokemusten ja merkitysten muodostumiseen vaikuttavat ihmiset, joiden kanssa tilassa ollaan vuorovaikutuksessa. Vaikka tila on jatkuvasti muuttuva, on siinä havaittavissa tietynlaista pysyvyyttä, jota ylläpitävät kulttuurisesti jaetut ja sosiaalisesti rakentuneet tekijät. Koti, synnyinseutu ja niiden ympäristöt ovat tärkeä osa ihmisten identiteettiä ja kuulumisen tunnetta.
Tutkimuksen käsitellessä pääosin kotiseudustaan ylpeydellä ja rakastavaan sävyyn puhuvien ihmisten kokemuksia ja mielikuvia, voitaisiin aihetta tutkia jatkossa esimerkiksi häpeän ja pelon kokemusten kautta. Toisaalta olisi mahdollista tutkia, miten jotkut kokevat, ettei heillä ole paikkaa tai tilaa, josta puhua kotiseutuna. Lisäksi eri-ikäisten ihmisten kokemusten tutkiminen toisi uutta perspektiiviä kodin ja kotiseudun merkityksiin osana minuutta ja kuulumisen kokemusta.