Perspectives on Quality of Higher Education in the Context of Finnish Education Export

Abstract

Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan koulutusviennin laatuun liittyviä aloitteita, ominaispiirteitä ja periaatteita, joita tuotetaan ja ylläpidetään suomalaisessa korkeakoulukontekstissa. Tutkimuksessa koulutusvienti tarkoittaa kansainvälistä ja voittoa tavoittelevaa toimintaa, joka ylittää kansalliset rajat joko yksilöiden ja ryhmien liikkuvuuden tai ohjelmien ja muiden koulutuspalveluiden liikkuvuuden kautta Aiempi aihetta käsittelevä tutkimus osoittaa, että koulutusviennin laatuun kohdistuu useita odotuksia ja säädöksiä, jotka vaikuttavat korkeakoulujen koulutusvientitoimintaan. Korkeakoulujen on esimerkiksi huomioitava opiskelijoiden ja asiakkaiden tarpeet, mutta samalla korkeakoulujen on huolehdittava, että koulutusvientinä toteutetut ohjelmat ovat vertailukelpoisia kotikampuksella järjestettävän koulutuksen kanssa. Tämän johdosta koulutusvientiin osallistuminen voi edellyttää, että korkeakoulut tarkastelevat koulutuskäytänteitään ja prosessejaan useasta näkökulmasta siten, että koulutusvientitoiminta tukee institutitonaalisia tavoitteita erilaisissa sosiokulttuurisissa konteksteissa.

Tutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta ja yhteenvedosta. Tutkimuksessa sovelletaan teoria-, metodi- ja aineisto triangulaatiota. Tutkimuksen analyyttinen huomio kohdistuu laatuun liittyviin näkökulmiin kansallisella (makro), institutionaalisella (meso) ja ohjelma (mikro) tasoilla. Tutkimuksen aineisto sisältää koulutuspoliittisia dokumentteja, korkeakoulujen auditointiraportteja, haastatteluita (opiskelijat ja henkilökunnan jäsenet), osallistuvaan havainnointiin perustuvia henkilökohtaisia muistiinpanoja ja online-kyselyn (opettajat). Koulutuspoliittiset dokumentit analysoitiin ja tulkittiin soveltamalla Faircloughin kriittistä diskurssianalyysiä (osatutkimus I). Korkeakoulujen auditointiraportit (osatutkimus II) ja haastattelut (osatutkimus III) tulkittiin soveltamalla konventioteoriaa ja laadullista sisällönanalyysiä. Online-kyselyn kautta hankittu aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä ja tulkittiin Mezirow'n transformatiivisen oppimisen näkökulmasta (osatutkimus IV). Osallistuvaan havainnointiin perustuvat henkilökohtaiset muistiinpanot kohdentuvat osatutkimuksiin III ja IV ja niitä hyödynnettiin osana aineiston analyysiä ja kontekstin kuvaamista.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että laatu muodostuu kompleksisessa poliittisessa, sosiaalisessa, maantieteellisessä ja tilannesidonnaisessa kontekstissa. Kansallisessa koulutusvientiä koskevassa koulutuspolitiikassa laatua ei määritellä erikseen, vaan ”laatu” näyttäytyy itsestään selvyytenä, joka yhdistyy vastuuseen ja toimii koulutusviennin oikeutuksen resurssina. Tällöin suomalaisen koulutuksen hyvä PISA-maine edustaa kollektiivisesti jaettua myyttiä, joka ylläpitää käsitystä suomalaisen koulutuksen erinomaisuudesta. Instituutiotasolla koulutusvienti on kuitenkin edelleen verrattain uusi ja hajanainen toimintamuoto, joka hyötyy suomalaisen koulutuksen kansainvälisestä maineesta, mutta jota korkeakoulut pyrkivät kehittämään strategisempaan suuntaan. Tulokset viittaavat myös siihen, että koulusviennin käytännön toteutuksissa on huomioitava paikalliset lähtökohdat, jolloin vuorovaikutus eri toimijoiden välillä, kuten opiskelijoiden, opettajien, koulutuksen tarjoajien ja koulutuksen tilaajan välillä, korostuu. Tämän johdosta korkeakoulujen on tarkasteltava laatua monesta eri näkökulmasta. Lisäksi tulokset osoittavat, että opetushenkilökunnan sitouttaminen koulutusvientiin on eräs keskeinen laatuun liittyvä tekijä, sillä koulutusvienti tietointensiivisenä ja oppimista stimuloivana toimintana edellyttää luottamukseen perustuvaa vuorovaikutusta koulutuksen tarjoajien ja vastaanottajien välillä.

The aim of this doctoral dissertation is to describe quality-related initiatives, characteristics and principles that are produced and maintained in the context of Finnish higher education export at the national, institutional and programme levels using triangulation of data, method and theory. As such, this study contributes to the analytical and empirical understanding of the multifaceted concept of quality in the context of Finnish education export. In this study, education export denotes the international and for-profit actions that cross national borders either through the mobility of individuals and groups or through the mobility of programmes and other educational services.

Previously conducted research shows that ‘quality’ in the context of education export has been subject to several expectations, principles and regulations that have exerted intense pressure on higher education institutions to consider the project locations and needs of students and customers without abandoning international comparability. Thus, involvement in education export actions can oblige higher education institutions to reflect on their traditions and processes from multiple perspectives and foster institutional aims to attain legitimation in various regimes.

This research consists of four sub-studies and a summary that stress the different perspectives of quality in the context of Finnish higher education export at the national (macro), institutional (meso) and programme (micro) levels. The data used in this research included national policy documents, institutional audit reports, interviews (students and staff members), personal notes from participant observation and data from the online questionnaire (teachers). National policy documents were analysed and interpreted using Fairclough’s critical discourse analysis (sub-study I). Institutional audit reports (sub-study II) and interviews (sub- study III) were explored using convention theory and qualitative content analysis. Data from the online questionnaire were analysed by qualitative content analysis and interpreted from the perspective of Mezirow’s transformative learning (sub-study IV). Personal notes recorded during the participant observation (sub-studies III and IV) were used to explain the context of the exported programme (sub-studies III and IV) and to refocus the research questions.

This doctoral dissertation’s findings suggest that quality is formulated within the complex network of political, social, contextual, geographical and situational dimensions. At the national level, quality embodies the responsibility and resources that justify education export; Finnish education’s national reputation is a shared myth that sustains the widely held perception of Finnish education as superior. At the institutional level, education export is still a relatively new and fragmented action, which benefits from its international reputation but continues to seek a more strategic direction. The results also suggest that education export implementation is embedded in the temporal and local dimensions as well as in interaction among the students, teachers and representatives from the provider and receiver institutions. Therefore, higher education institutions are expected to consider quality from multiple perspectives and to justify quality of education for different stakeholder groups. Moreover, for education export providers, supporting teachers’ engagement in education export action is essential, as maintaining education quality throughout the process of knowledge creation requires trust-based interaction among providers and receivers.