Pk-yritykset yritysvastuun toteuttajina ympäristöteoin: Tapaustutkimus Ylennys-hankkeesta

Abstract

Tässä hallintotieteiden pro gradu –tutkielmassa pureudutaan yritysvastuuseen ja sen toteutumiseen erityisesti ympäristötekojen kautta pk-yrityksissä eli pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä oli: mitkä tekijät ovat saaneet hankkeeseen osallistuneet pk-yritykset ja tapahtumat ryhtymään ympäristötekoihin yli lain määrittämien velvoitteiden? Tämän alakysymyksenä oli: minkälaisia kokemuksia osallistujilla on ollut hankkeesta? Toisena tutkimuskysymyksenä oli: mikä vaikutus pk-yrityksillä on yritysvastuun toteuttajina ympäristöteoin? Tutkimus esittelee myös haastateltavien näkemyksiä siitä, mitkä tekijät voivat olla esteenä ympäristötekojen tekemiselle, erityisesti pk-yrityksissä.

Ilmiötä lähestytään laadullisella tapaustutkimuksella vuosina 2018 ja 2019 toimineesta, Ekokumppanit Oy:n koordinoimasta Ylennys-hankkeesta. Hanke auttoi yhteensä 19 pirkanmaalaista pk-yritystä lisäämään ympäristötekoja arkeensa joko ottamalla käyttöön ympäristötekoja ohjaavan ympäristöjärjestelmän tai reflektoiden omaa toimintaansa suhteessa ympäristöjärjestelmän oppeihin.

Tutkimusta varten haastateltiin asiantuntijahaastatteluna kaksi hankkeen järjestäjäpuolen toimijaa sekä yhteensä yhdeksän hankkeeseen osallistuneen yrityksen edustajaa. Varsinaiset haastattelut tehtiin teemahaastatteluina ja yhtä lukuun ottamatta yksilöhaastatteluina. Haastatteluiden sanatarkan litteroinnin jälkeen aineisto analysoitiin aineisto-ohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu täten pääosin aineistosta esiin nousseista käsitteistä ja ilmiöistä.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ympäristötekojen lisäämisen takana olleita motiiveja olivat kilpailutekijät ja taloudelliset vaikutukset sekä tulevaisuuden vaatimusten ennakointi, mihin liitettiin halu olla edelläkävijä. Hankkeesta seuranneisiin positiivisiin vaikutuksiin liitettiin ympäristötekojen raamittaminen, taloudelliset säästöt, asenteiden muuttuminen sekä ympäristöön liittyvän oman toiminnan tarkastelun ja asiantuntijuuden lisääntyminen. Mahdollisiin esteisiin ympäristötekoihin ryhtymiselle nimettiin resursseihin, tahtotilaan ja vallan henkilöitymiseen liittyvät kysymykset. Pk-yritysten ympäristötekojen vaikutus koettiin merkittäväksi. Pienienkin tekojen tärkeyttä korostettiin, etenkin kumuloituvien vaikutusten kautta. Tutkimus esittää, että Ylennys-hankkeeseen osallistuneiden yritysten kaltaisia edelläkävijöitä ja esimerkkinä toimijoita tarvitaan, mutta ympäristövastuun tulisi ennen kaikkea olla jaettua kaikkien yhteiskunnan toimijoiden kesken. Perusteena ympäristötekojen tekemiselle nähdään yritysten asiantuntijuus omasta toiminnastaan, mikä mahdollistaa myös sidosryhmien asenteisiin vaikuttamisen esimerkiksi vaihtoehtoisia tuotteita tai palveluita tarjoamalla.

Jatkotutkimusaiheena esitetään tutkia työelämään astuvien nuorten käsityksiä yritysvastuusta ja sen vaikuttamisesta työnantajan valintaan. Toinen mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi syventyä ympäristötekoja estäviin tekijöihin laatimalla vertailututkimus yrityksiin, jotka eivät lähteneet mukaan Ylennys-hankkeeseen.