Tuotantoprosessien optimointipalveluiden kehittäminen kypsyysmallin avulla
Hirvonen, Ville (2020)
2020
Tietojohtamisen DI-tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information and Knowledge Management, MSc (Tech)
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-09-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009026859
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009026859
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli kehittää kohdeorganisaation tarjoamia teollisuuden tuotantoprosessien optimointipalveluita. Tavoitteena oli selvittää, kuinka palveluita tulisi kehittää, jotta niillä voitaisi vastata kasvaviin teollisuusprosessien optimoinnin asiakastarpeisiin. Työssä tavoitteena oli lisäksi luoda tiekartta tukemaan kehitystyötä. Tavoitteiden perusteella työn päätutkimuskysymykseksi muodostui: ”Kuinka kohdeorganisaation tulisi kehittää teollisuuden tuotantoprosessien optimointipalveluitaan?”
Tavoitteiden saavuttamiseksi työssä luotiin kypsyysmalli, jota käytettiin runkona optimointipalveluiden nyky- ja tavoitetilojen määrittämisessä. Nyky- ja tavoitetilat määritettiin kohdeorganisaatiossa suoritetun fokusryhmähaastattelun avulla. Fokusryhmähaastatteluun osallistui yhteensä kahdeksan henkilöä, jotka vastaavat optimointipalveluiden kehittämisestä. Haastattelun avulla määritettiin nyky- ja tavoitetilojen lisäksi myös tarpeellisia toimenpiteitä, joiden avulla halutut tavoitetilat voidaan saavuttaa, sekä mahdollisia haasteita, joita kehitystyössä voi ilmetä.
Haastattelun perusteella kohdeorganisaation optimointipalvelut nykytilassa asettuivat kypsyysmallin tasolle kaksi, eli diagnostisen analytiikan tasolle. Tavoitetilaksi optimointipalveluille haastattelun perusteella muodostui taso kolme, eli ennustavan analytiikan taso. Optimointipalveluiden kannalta suurimmat kehityskohteet nähtiin olevan resurssoinnissa sekä palveluarkkitehtuurissa.
Saavutettujen tulosten myötä työssä luotiin kuusivaiheinen tiekartta optimointipalveluiden kehittämisen tueksi. Tiekartassa kehitystyön vaiheet määritettiin niin, että kehitystyö etenee systemaattisesti ja loogisesti kohti asetettua tavoitetilaa. Vaikka tiekartassa ei ole yksityiskohtaisesti määritelty kaikkia kehitystyön vaiheita, tarjoaa se selkeän suunnitelman kehitystyön toteuttamiselle.
Tavoitteiden saavuttamiseksi työssä luotiin kypsyysmalli, jota käytettiin runkona optimointipalveluiden nyky- ja tavoitetilojen määrittämisessä. Nyky- ja tavoitetilat määritettiin kohdeorganisaatiossa suoritetun fokusryhmähaastattelun avulla. Fokusryhmähaastatteluun osallistui yhteensä kahdeksan henkilöä, jotka vastaavat optimointipalveluiden kehittämisestä. Haastattelun avulla määritettiin nyky- ja tavoitetilojen lisäksi myös tarpeellisia toimenpiteitä, joiden avulla halutut tavoitetilat voidaan saavuttaa, sekä mahdollisia haasteita, joita kehitystyössä voi ilmetä.
Haastattelun perusteella kohdeorganisaation optimointipalvelut nykytilassa asettuivat kypsyysmallin tasolle kaksi, eli diagnostisen analytiikan tasolle. Tavoitetilaksi optimointipalveluille haastattelun perusteella muodostui taso kolme, eli ennustavan analytiikan taso. Optimointipalveluiden kannalta suurimmat kehityskohteet nähtiin olevan resurssoinnissa sekä palveluarkkitehtuurissa.
Saavutettujen tulosten myötä työssä luotiin kuusivaiheinen tiekartta optimointipalveluiden kehittämisen tueksi. Tiekartassa kehitystyön vaiheet määritettiin niin, että kehitystyö etenee systemaattisesti ja loogisesti kohti asetettua tavoitetilaa. Vaikka tiekartassa ei ole yksityiskohtaisesti määritelty kaikkia kehitystyön vaiheita, tarjoaa se selkeän suunnitelman kehitystyön toteuttamiselle.