Suomen Liman-suurlähetystön suunnittelu, perustaminen ja toimipiirin vakiintuminen vuoteen 1969

Abstract

Suomen kahdenvälisten diplomaattisuhteiden historiantutkimuksen keskiössä ovat esiintyneet tähän asti lähinnä poliittiselta tai kaupalliselta näkökannalta merkittävät toimijat ja valtiot, joista suurin osa sijaitsee Euroopassa tai Suomen lähimmissä naapurimaissa. Viime vuosina näkökulma on suuntautunut tarkastele-maan erityisesti ulkomaanedustoissa tapahtunutta toimintaa. Kyseiset laajemmat edustustohistoriikit ovat käsitelleet pääasiassa Euroopassa sijaitsevien suomalaisten edustustojen historiaa. Kansainvälisten suhtei-den huomioonottaminen on nykypäivää ja ulkopoliittisia suhteita tutkitaankin tänä päivänä globaalilla tasolla. Tästä huolimatta, Suomen diplomaattisten suhteiden historiantutkimus kehitysmaissa on jäänyt taka-alalle. Tieteellinen tutkimus on ollut puutteellista, huomioon ottaen kansainvälisesti kasvavan mielenkiinnon Etelä-Amerikan maita kohtaan. Peru tunnusti Suomen itsenäiseksi valtioksi 23. kesäkuuta 1919. Diplomaattisuhteet maiden välille solmittiin 29. maaliskuuta 1963. Tässä pro gradu- tutkielmassani käsittelen Suomen ja Perun välisten diplomaattisten suhteiden muodostumista, Suomen Liman-suurlähetystön perustamista, sen varhais-ta toimintaa sekä sen tehtäväpiirin vakiintumista. Tutkielmassani yhdistyvät hallintohistorian tutkimus ja kan-sainvälisten suhteiden historiantutkimus. Suomen Liman-suurlähetystö on osa Suomen ulkomaanedustustoa. Se on suurlähetystö, joka toimi Perun pääkaupungissa Limassa, ja josta käsin alettiin hoitaa Suomen diplo-maattisuhteita Kolumbiaan, Venezuelaan, Boliviaan ja Ecuadoriin. Suomen ja Perun diplomaattisista suhteis-ta ei ole tehty aikaisempaa tieteellistä tutkimusta. Tutkimuksessani haluan tuoda esiin diplomaattisuhteiden selvittämisen tarpeen ja maiden välisten suhteiden ymmärtämisen roolin osana suurempaa kokonaiskuvaa. Peru oli yksi ensimmäisistä maista, johon Suomi loi kehitysyhteistyösuhteet. Perun kauppapoliittinen merki-tys johti sen valikoitumiseen asemamaaksi ja sen kautta hoidettiin suhteita muihin Etelä-Amerikan pohjois-osan maihin. Suurlähetystön perustaminen kehitysmaahan vaati työtä, sillä toiminta täytyi aloittaa lähes tyh-jästä. Aikarajaukseni puitteissa tarkastelen kahden suomalaisen suurlähettilään toimijuutta Limassa ja suurlä-hetystön toimintaa ulkoasiainhallinnon määrittämän tehtäväpiirin toteuttajana, edustuston ollessa samanai-kaisesti Perun hallinnollisille muutoksille ehdollistettuna. Tutkielmani jakautuu kronologisesti seuraaviin te-maattisiin kokonaisuuksiin: alustan tutkimukseni tarkastelemalla Suomen varhaista edustautumista Perussa ja Etelä-Amerikassa, jonka jälkeen tarkastelen ulkomaanedustuksen Etelä-Amerikan pohjoisosan maihin laa-jentumiseen kohdistuneita mietintöjä. Tämän jälkeen tarkastelen suurlähetystön perustamissuunnitelmia ja perustamiseen liittyvää prosessia, suurlähetystön asettautumista Limaan, sen varhaista toimijuutta vuosina 1963–1966 sekä lopuksi suurlähetystön toiminnan vakiintumista vuosina 1967–1969.