Sur la différence en degré de figement entre original et traduction : roman policier contemporain

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan fraseologiaa kääntämisen kannalta. Fraseologia (ransk. phraséologie) tarkoittaa tutkielman kielessä sanontojen tutkimusta sekä sanontoja itsessään. Sanonnat ovat puolestaan kiteytyneitä ilmaisuja. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko alkuperäistekstin ja käännöksen välillä havaittavissa eroja. Erojen määrittelyssä käytettiin niin sanottujen kiteytymien lukumääriä. Tutkimuksessa lähdettiin liikkeelle ilman hypoteeseja. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa, joka voisi olla hyödyksi kääntäjille ja kääntäjien kouluttajille. Teoriassa kiteytymät voidaan jakaa useisiin eri ryhmiin. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi idiomi ja kollokaatio. Kiteytymiä voidaan arvioida eri kriteerien perusteella. Tutkimusaineistoa, eli korpusta käsiteltiin työkalulla nimeltä couverture phraséologique textuelle, CPT, joka on annetussa tekstissä fraaseihin sisältyvien sanojen määrän suhde sanojen kokonaismäärään. Kyseessä on jakolasku. Osamäärästä oli mahdollista muodostaa kuvaavia prosenttilukuja. Työssä käsiteltiin nykyaikaisen ranskankielisen salapoliisiromaanin ensimmäisestä luvusta ja sen suomenkielisestä käännöksestä koostuvaa tutkimusaineistoa. Korpuksesta tunnistettiin fraasit kahden sähköisen sanakirjan avulla, sanamäärät laskettiin tekstinkäsittelyohjelmalla ja CPT:hen liittyvät laskelmat tehtiin taulukkolaskentaohjelmalla. Tutkimuksen tulokset esitetään kahdessa taulukossa. Lopputuloksena havaittiin, että ranskankielisessä alkuperäistekstissä oli peräti kuuden prosenttiyksikön verran suurempi fraseologian määrä. Suomi on ranskaan verrattuna voimakkaasti taipuva ja agglutinoiva kieli, mikä selittää osaltaan havaitun eron. Suomessa käytetään myös yhdyssanoja siinä, missä ranskassa on taipumusta käyttää erilleen kirjoitettavia, usein verrattain kiteytyneitä sanaliittoja.