Ultraäänen käyttö ALS-diagnostiikassa
Grönfors, Henri (2020)
Grönfors, Henri
2020
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto - Licentiate of Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-08-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008266666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008266666
Tiivistelmä
ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on nopeasti etenevä, kuolemaan johtava motoneuronisairaus. ALS:ssa potilaan keskushermoston motoneuronit tuhoutuvat aiheuttaen liikuntakyvyttömyyden ja hengitysvajauksen. Yleensä ALS-potilaat saavat diagnoosinsa verrattain myöhään sairauden ollessa jo pitkällä. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää ultraäänen käytön mahdollisuutta diagnostisena apuvälineenä, joka voisi edistää ALS-diagnostiikkaa.
Kirjallisuuskatsauksessa etsittiin Medlinen PubMedista tutkimukseen soveltuvia artikkeleita. Hakusanat olivat ”ALS muscle ultrasound diagnosis”. Aineisto rajattiin vuoden 2000 ja sitä tuoreempiin artikkeleihin. Käytetyillä hakukriteereillä kirjallisuuskatsaukseen valittiin 32 tutkimusartikkelia. Tutkimuksista koottiin diagnosoinnin kannalta olennainen tieto kirjallisuuskatsaukseen.
Ultraäänikuvantamisen havaittiin soveltuvan monella tavalla diagnostiseksi apukeinoksi. Ultraäänellä löydettävien faskikulaatioiden diagnostisesta lisäarvosta pelkkään elektroneuromyografiaan (ENMG) verrattuna saatiin eniten näyttöä. Myös ALS:lle ominaisten lihas- ja hermomuutosten käyttömahdollisuuksista diagnostisena apukeinona saatiin viitteitä.
Alustavien tutkimusten mukaan ultraäänen käyttö voisi nopeuttaa ALS:n diagnosoimista. Ultraäänen käyttöön liittyviä tutkimuksia on kuitenkin toistaiseksi vähän ja potilasaineistot ovat taudin harvinaisuuden vuoksi suhteellisen pieniä. Lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan laajemman tieteellisen näytön saamiseksi.
Kirjallisuuskatsauksessa etsittiin Medlinen PubMedista tutkimukseen soveltuvia artikkeleita. Hakusanat olivat ”ALS muscle ultrasound diagnosis”. Aineisto rajattiin vuoden 2000 ja sitä tuoreempiin artikkeleihin. Käytetyillä hakukriteereillä kirjallisuuskatsaukseen valittiin 32 tutkimusartikkelia. Tutkimuksista koottiin diagnosoinnin kannalta olennainen tieto kirjallisuuskatsaukseen.
Ultraäänikuvantamisen havaittiin soveltuvan monella tavalla diagnostiseksi apukeinoksi. Ultraäänellä löydettävien faskikulaatioiden diagnostisesta lisäarvosta pelkkään elektroneuromyografiaan (ENMG) verrattuna saatiin eniten näyttöä. Myös ALS:lle ominaisten lihas- ja hermomuutosten käyttömahdollisuuksista diagnostisena apukeinona saatiin viitteitä.
Alustavien tutkimusten mukaan ultraäänen käyttö voisi nopeuttaa ALS:n diagnosoimista. Ultraäänen käyttöön liittyviä tutkimuksia on kuitenkin toistaiseksi vähän ja potilasaineistot ovat taudin harvinaisuuden vuoksi suhteellisen pieniä. Lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan laajemman tieteellisen näytön saamiseksi.