Biomaterial Scaffolds for Corneal Regeneration : Combining human stem cells and biomaterials for tissue engineering of the corneal epithelium and stroma
Koivusalo, Laura (2020)
Koivusalo, Laura
Tampere University
2020
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2020-09-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1647-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1647-1
Tiivistelmä
Sarveiskalvo on silmän etuosan läpinäkyvä kudos, joka on ensisijaisen tärkeä näkökyvyllemme. Terveen silmän pinnan toiminta perustuu epiteelisolujen jatkuvaan uusiutumiseen. Limbaalinen kantasolupuutos (engl. limbal stem cell deficiency, LSCD) on vakava sarveiskalvosokeuden muoto, jossa silmän pinnan epiteelisolukon uusiutumiskyky on menetetty, esimerkiksi palo- tai kemikaalivammojen seurauksena. Kivuliasta ja toimintakykyä heikentävää LSCD:tä ei voida hoitaa perinteisillä, kuolleilta luovuttajalta saatavilla sarveiskalvosiirteillä, vaan sen hoito vaatii uusien kudosta uusivien solujen tuomisen sarveiskalvolle. Epiteelisolujen lisäksi LSCD vaurioittaa usein myös syvempää sarveiskalvon stroomakerrosta. Tästä syystä uusien solujen siirtäminen samanaikaisesti molempien solukerrosten parantamiseksi mahdollistaisi näiden potilaiden paremman hoidon.
Ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista (eng. human pluripotent stem cells, hPSC) saadaan erilaistettua tehokkaasti limbaalisia epiteelin kantasoluja (eng. limbal epithelial stem cells, LESC), jotka toimivat sarveiskalvon epiteeliä uusivina soluina. Sarveiskalvon strooman hoitoon sopivista soluista ihmisen rasvan kantasolut (engl. human adipose stem cells, hASC) ovat yksi houkuttelevimmista vaihtoehdoista. Rasvan kantasoluilla on kyky muokata kehon immuunireaktioita sekä estää verisuonten uudismuodostumista, niiden saatavuus on hyvä ja eristäminen suhteellisen vaivatonta, minkä lisäksi ne pystyvät erilaistumaan sarveiskalvon strooman keratosyyteiksi. Näiden kantasolujen lääkinnällistä käyttöä varten tarvitaan kuitenkin kliiniseen käyttöön soveltuvia biomateriaaleja ja niistä tehtyjä uudenlaisia tukirakenteita molempien solutyyppien samanaikaiseen siirtämiseen sarveiskalvolle.
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tuottaa hydrogeelipohjaisia tukirakenteita sekä hASC- että hPSC-LESC-soluille matkien sarveiskalvon solujen järjestäytymistä ja tutkia niiden käytännön soveltuvuutta siirteiksi sarveiskalvon kudosviljelymallissa. Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä tutkittiin hyaluronihappopohjaisten hydrogeelien soveltuvuutta hASC-solujen viljelyyn ja siirtoon. Seuraavassa osatyössä hyaluronihappomateriaaliin lisättiin dopamiiniryhmiä, joiden avulla saatiin valmistettua kudokseen tarttuvia geelirakenteita ja pystyttiin kasvattamaan hASC-soluja sisältävän geelin pinnalle myös hPSC-LESC-solukerros. Kolmannessa osatyössä hASC ja hPSC-LESC -soluista tuotettiin sarveiskalvon stroomaa ja epiteeliä ominaisuuksiltaan muistuttavia rakenteita laseravusteisen 3D biotulostuksen avulla käyttäen kliinisiin käyttötarkoituksiin soveltuvia hydrogeeliraaka-aineita biomusteena.
Kaiken kaikkiaan tässä väitöskirjassa on kuvattu uudenlaisia menetelmiä toiminnallisten kudosteknologisten sarveiskalvosiirteiden valmistukseen epiteeli- ja stroomakerrosten korjaamiseksi. Jotta kantasolupohjaisia hoitomuotoja saataisiin tulevaisuudessa potilaskäyttöön, työssä on kiinnitetty erityistä huomiota sekä lähtömateriaalien että tuotettujen rakenteiden kliiniseen soveltuvuuteen.
Ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista (eng. human pluripotent stem cells, hPSC) saadaan erilaistettua tehokkaasti limbaalisia epiteelin kantasoluja (eng. limbal epithelial stem cells, LESC), jotka toimivat sarveiskalvon epiteeliä uusivina soluina. Sarveiskalvon strooman hoitoon sopivista soluista ihmisen rasvan kantasolut (engl. human adipose stem cells, hASC) ovat yksi houkuttelevimmista vaihtoehdoista. Rasvan kantasoluilla on kyky muokata kehon immuunireaktioita sekä estää verisuonten uudismuodostumista, niiden saatavuus on hyvä ja eristäminen suhteellisen vaivatonta, minkä lisäksi ne pystyvät erilaistumaan sarveiskalvon strooman keratosyyteiksi. Näiden kantasolujen lääkinnällistä käyttöä varten tarvitaan kuitenkin kliiniseen käyttöön soveltuvia biomateriaaleja ja niistä tehtyjä uudenlaisia tukirakenteita molempien solutyyppien samanaikaiseen siirtämiseen sarveiskalvolle.
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tuottaa hydrogeelipohjaisia tukirakenteita sekä hASC- että hPSC-LESC-soluille matkien sarveiskalvon solujen järjestäytymistä ja tutkia niiden käytännön soveltuvuutta siirteiksi sarveiskalvon kudosviljelymallissa. Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä tutkittiin hyaluronihappopohjaisten hydrogeelien soveltuvuutta hASC-solujen viljelyyn ja siirtoon. Seuraavassa osatyössä hyaluronihappomateriaaliin lisättiin dopamiiniryhmiä, joiden avulla saatiin valmistettua kudokseen tarttuvia geelirakenteita ja pystyttiin kasvattamaan hASC-soluja sisältävän geelin pinnalle myös hPSC-LESC-solukerros. Kolmannessa osatyössä hASC ja hPSC-LESC -soluista tuotettiin sarveiskalvon stroomaa ja epiteeliä ominaisuuksiltaan muistuttavia rakenteita laseravusteisen 3D biotulostuksen avulla käyttäen kliinisiin käyttötarkoituksiin soveltuvia hydrogeeliraaka-aineita biomusteena.
Kaiken kaikkiaan tässä väitöskirjassa on kuvattu uudenlaisia menetelmiä toiminnallisten kudosteknologisten sarveiskalvosiirteiden valmistukseen epiteeli- ja stroomakerrosten korjaamiseksi. Jotta kantasolupohjaisia hoitomuotoja saataisiin tulevaisuudessa potilaskäyttöön, työssä on kiinnitetty erityistä huomiota sekä lähtömateriaalien että tuotettujen rakenteiden kliiniseen soveltuvuuteen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4905]