KORPUT: Korkeiden puukerrostalojen tutkimus
Tulonen, Lassi (2020)
2020
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Architecture, MSc (Arch)
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-09-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008186543
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008186543
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee korkeita suomalaisia asuinpuukerrostaloja, joiden rakentaminen on ollut Suomen rakentamismääräysten mukaan mahdollista vuodesta 2011 alkaen. Korkeat puukerrostalot jakautuvat enintään 8-kerroksisiin rakennuksiin, jotka voidaan toteuttaa niin sanotulla palomääräysten mukaisella taulukkomitoituksella sekä korkeampiin rakennuksiin, jotka edellyttävät toiminnallista palomitoitusta. Suomessa on tällä hetkellä yhteensä seitsemän toteutettua tai rakenteilla olevaa vähintään 8-kerroksista puukerrostaloa, joista kaksi on yli 8-kerroksisia.
Tutkimuksessa selvitetään millaisia erityispiirteitä korkeiden asuinpuukerrostalojen toteutusprosessiin ja suunnitteluratkaisuihin liittyy, millaisista lähtökohdista korkeat puukerrostalohankkeet ovat syntyneet ja millaisia ovat korkean puukerrostalorakentamisen tulevaisuudennäkymät Suomessa. Tutkimuskohteina on hyödynnetty viittä suomalaista korkeaa puukerrostaloa, joissa on käytetty monipuolisesti erilaisia toteutusmuotoja ja puurakennejärjestelmiä.
Tutkimus on luonteeltaan kartoittava ja selittävä. Siinä dokumentoidaan valittujen puukerrostalokohteiden toteutusprosessia ja ratkaisuja sekä selvitetään niiden taustalla vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta, tutkimuskohteena olevien puukerrostalojen toteutusprosessin ja suunnitteluratkaisujen kartoituksesta sekä haastattelututkimuksesta, johon osallistui tutkimuskohteena olevien hankkeiden keskeisiä osapuolia.
Tutkimuksen tuloksena on esitetty yhteenveto korkean puukerrostalorakentamisen nykytilanteesta Suomessa ja tunnistettu keskeisiä korkeissa puukerrostalohankkeissa vaikuttavia tekijöitä. Enintään 8-kerroksisten puukerrostalohankkeiden toteutukseen alkaa muodostua vakiintuneita toimintamalleja, joiden myötä puukerrostalorakentamisen toteutusprosessi kehittyy ja kustannuskilpailukyky paranee. Korkeammat hankkeet ovat kuitenkin koerakentamisluonteisia yksittäiskohteita, jotka ovat huomattavasti haastavampia toteuttaa ja edellyttävät enemmän suunnittelutyötä.
Korkeiden puukerrostalojen hankesuunnitteluvaihe on tavanomaista rakentamista työläämpi ja erilaiset rakennejärjestelmät tekevät kohteiden kilpailuttamisesta haastavaa. Suunnitteluprosessin onnistuminen edellyttää eri osapuolilta normaalia tiiviimpää yhteistyötä ja valitun rakennejärjestelmän tuntemista. Suunnittelu myös painottuu hankkeen alkuvaiheeseen. Oleellista puurakentamisen kilpailukyvyn kehittymiselle on erityisesti ratkaisujen standardisointi ja tuotteistaminen. Puukerrostalorakentamisen kehittäminen on painottunut paljolti kustannusten laskemiseen, ja jatkossa myös puuarkkitehtuuria tulisi hyödyntää paremmin korkean puurakentamisen kilpailukykytekijänä.
Tutkimuksessa selvitetään millaisia erityispiirteitä korkeiden asuinpuukerrostalojen toteutusprosessiin ja suunnitteluratkaisuihin liittyy, millaisista lähtökohdista korkeat puukerrostalohankkeet ovat syntyneet ja millaisia ovat korkean puukerrostalorakentamisen tulevaisuudennäkymät Suomessa. Tutkimuskohteina on hyödynnetty viittä suomalaista korkeaa puukerrostaloa, joissa on käytetty monipuolisesti erilaisia toteutusmuotoja ja puurakennejärjestelmiä.
Tutkimus on luonteeltaan kartoittava ja selittävä. Siinä dokumentoidaan valittujen puukerrostalokohteiden toteutusprosessia ja ratkaisuja sekä selvitetään niiden taustalla vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta, tutkimuskohteena olevien puukerrostalojen toteutusprosessin ja suunnitteluratkaisujen kartoituksesta sekä haastattelututkimuksesta, johon osallistui tutkimuskohteena olevien hankkeiden keskeisiä osapuolia.
Tutkimuksen tuloksena on esitetty yhteenveto korkean puukerrostalorakentamisen nykytilanteesta Suomessa ja tunnistettu keskeisiä korkeissa puukerrostalohankkeissa vaikuttavia tekijöitä. Enintään 8-kerroksisten puukerrostalohankkeiden toteutukseen alkaa muodostua vakiintuneita toimintamalleja, joiden myötä puukerrostalorakentamisen toteutusprosessi kehittyy ja kustannuskilpailukyky paranee. Korkeammat hankkeet ovat kuitenkin koerakentamisluonteisia yksittäiskohteita, jotka ovat huomattavasti haastavampia toteuttaa ja edellyttävät enemmän suunnittelutyötä.
Korkeiden puukerrostalojen hankesuunnitteluvaihe on tavanomaista rakentamista työläämpi ja erilaiset rakennejärjestelmät tekevät kohteiden kilpailuttamisesta haastavaa. Suunnitteluprosessin onnistuminen edellyttää eri osapuolilta normaalia tiiviimpää yhteistyötä ja valitun rakennejärjestelmän tuntemista. Suunnittelu myös painottuu hankkeen alkuvaiheeseen. Oleellista puurakentamisen kilpailukyvyn kehittymiselle on erityisesti ratkaisujen standardisointi ja tuotteistaminen. Puukerrostalorakentamisen kehittäminen on painottunut paljolti kustannusten laskemiseen, ja jatkossa myös puuarkkitehtuuria tulisi hyödyntää paremmin korkean puurakentamisen kilpailukykytekijänä.