Työ & Paikka: Monipaikkaista tietotyötä tukevat organisaation tilat - Case: Tampereen korkeakouluyhteisö
Kotilainen, Marianna (2020)
Kotilainen, Marianna
2020
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Architecture, MSc (Arch)
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-09-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008186526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008186526
Tiivistelmä
Teknologisen kehityksen myötä moderni tietotyö on yhä vähemmän paikasta ja ajasta riippuvaista. Tällaisen mobiilin ja monipaikkaisen työn lisääntyessä sijainnin merkitys vähenee, ja näin ollen, työnteon paikkojen rooli työn tukemisen kannalta nousee keskeiseksi. Tämän diplomityön tavoitteena olikin tuottaa lähtökohtia mobiilia ja monipaikkaista tietotyötä tukevan organisaation työympäristön suunnitteluun. Työssä keskitytään tutkimaan, mikä ylipäätänsä on organisaation tarjoamien tilojen rooli, kun työympäristö on vähitellen laajentunut koskemaan muitakin paikkoja kuin perinteistä toimistoa, ja miten organisaation tarjoamissa tiloissa voidaan arkkitehtonisin keinoin tukea tällaista laajemmalle ulottuvaa mobiilia ja monipaikkaista työtä.
Valitun aihepiirin ja näkökulman takia oikeiden käyttäjien tarpeiden ja tavoitteiden kartoittaminen osana tutkimusprosessia valikoitui tutkimukselle luontevimmaksi lähestymistavaksi. Siksi tutkimuskysymyksiä on lähestytty kirjallisuuskatsauksen lisäksi laadullisen tapaustutkimuksen kautta, jossa tutkimusaineistoa kerättiin kyselyn ja yksilöhaastattelujen avulla ja analysoitiin pääosin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tapaustutkimuskohteena on toiminut Tampereen korkeakouluyhteisö ja etenkin yhteisön mobiilit työntekijät. Diplomityö onkin tapaustutkimuksen osilta toteutettu Tampereen korkeakouluyhteisön Kampuskehitysyksikön toimeksiannosta.
Diplomityö etenee pääosin luku luvulta vuoropuheluna kirjallisuuskatsauksen ja tapaustutkimuksen välillä. Kirjallisuuden pohjalta läpikäytäviä aiheita peilataan lukujen päätteeksi tapaustutkimukseen. Työssä käsiteltäviä aiheita ovat työympäristöjen evoluutio, nykyinen monipaikkainen tietotyöympäristö ja organisaation tilojen rooli osana sitä sekä monipaikkaisen työn tukeminen työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Työn tuloksena syntyi sekä yleisluonteisemmat suunnitteluperiaatteet että tarkemmat työkalut tukemaan tapaustutkimuskohteen työympäristöjen suunnittelua. Yleisluonteisemmat suunnitteluperiaatteet syntyivät analysoimalla kirjallisuuskatsauksessa esille nousseita monipaikkaisen työn ulottuvuuksia. Niistä tunnistettiin tekijöitä, jotka kaipaavat työhyvinvoinnin näkökulmasta tukemista ja näin muodostui hypoteesi tilakokemuksista, joita oletettavasti tavoitellaan mobiilia ja monipaikkaista työtä tukevalta työympäristöltä. Muodostettujen tilakokemusten kautta on käsitelty tilallisia tekijöitä, jotka olisi syytä ottaa huomioon kyseisen kokemuksen kannalta.
Tarkemmat suunnittelutyökalut perustuvat tapaustutkimuksesta tehtyyn päälöydökseen. Tapaustutkimuksessa tunnistettiin, että vuorovaikutuksen eri rajapinnat määrittelevät hyvin pitkälle tarpeita ja toiveita sen suhteen, millainen työympäristö tukee monipaikkaista työtä. Näitä rajapintoja olivat kohdeorganisaatiossa vuorovaikutus tiimin, yhteisön eri yksiköiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tämän löydöksen avulla pystyttiin muodostamaan vuorovaikutusprofilointimenetelmä, jonka avulla tapaustutkimusaineistosta on pystytty kattavammin analysoimaan eri tarpeita ja toiveita työympäristöltä. Näitä löydöksiä jatkojalostettiin suunnittelijan näkökulmasta ja näin muodostettiin erilaisia suunnittelua ohjaavia työkaluja, kuten työpäiväpolut sekä monipaikkaisen työn kannalta relevantit tilavyöhykkeet.
Tuotettujen lähtökohtien perusteella suunnittelija tietää kokonaisvaltaisemmin, mitä ottaa huomioon mobiilin ja monipaikkaisen työn kannalta organisaation tilojen suunnittelussa. Työkalut toimivat apuvälineinä sekä perusteluina konkreettisten suunnitteluratkaisujen valinnoissa.
Valitun aihepiirin ja näkökulman takia oikeiden käyttäjien tarpeiden ja tavoitteiden kartoittaminen osana tutkimusprosessia valikoitui tutkimukselle luontevimmaksi lähestymistavaksi. Siksi tutkimuskysymyksiä on lähestytty kirjallisuuskatsauksen lisäksi laadullisen tapaustutkimuksen kautta, jossa tutkimusaineistoa kerättiin kyselyn ja yksilöhaastattelujen avulla ja analysoitiin pääosin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tapaustutkimuskohteena on toiminut Tampereen korkeakouluyhteisö ja etenkin yhteisön mobiilit työntekijät. Diplomityö onkin tapaustutkimuksen osilta toteutettu Tampereen korkeakouluyhteisön Kampuskehitysyksikön toimeksiannosta.
Diplomityö etenee pääosin luku luvulta vuoropuheluna kirjallisuuskatsauksen ja tapaustutkimuksen välillä. Kirjallisuuden pohjalta läpikäytäviä aiheita peilataan lukujen päätteeksi tapaustutkimukseen. Työssä käsiteltäviä aiheita ovat työympäristöjen evoluutio, nykyinen monipaikkainen tietotyöympäristö ja organisaation tilojen rooli osana sitä sekä monipaikkaisen työn tukeminen työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Työn tuloksena syntyi sekä yleisluonteisemmat suunnitteluperiaatteet että tarkemmat työkalut tukemaan tapaustutkimuskohteen työympäristöjen suunnittelua. Yleisluonteisemmat suunnitteluperiaatteet syntyivät analysoimalla kirjallisuuskatsauksessa esille nousseita monipaikkaisen työn ulottuvuuksia. Niistä tunnistettiin tekijöitä, jotka kaipaavat työhyvinvoinnin näkökulmasta tukemista ja näin muodostui hypoteesi tilakokemuksista, joita oletettavasti tavoitellaan mobiilia ja monipaikkaista työtä tukevalta työympäristöltä. Muodostettujen tilakokemusten kautta on käsitelty tilallisia tekijöitä, jotka olisi syytä ottaa huomioon kyseisen kokemuksen kannalta.
Tarkemmat suunnittelutyökalut perustuvat tapaustutkimuksesta tehtyyn päälöydökseen. Tapaustutkimuksessa tunnistettiin, että vuorovaikutuksen eri rajapinnat määrittelevät hyvin pitkälle tarpeita ja toiveita sen suhteen, millainen työympäristö tukee monipaikkaista työtä. Näitä rajapintoja olivat kohdeorganisaatiossa vuorovaikutus tiimin, yhteisön eri yksiköiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tämän löydöksen avulla pystyttiin muodostamaan vuorovaikutusprofilointimenetelmä, jonka avulla tapaustutkimusaineistosta on pystytty kattavammin analysoimaan eri tarpeita ja toiveita työympäristöltä. Näitä löydöksiä jatkojalostettiin suunnittelijan näkökulmasta ja näin muodostettiin erilaisia suunnittelua ohjaavia työkaluja, kuten työpäiväpolut sekä monipaikkaisen työn kannalta relevantit tilavyöhykkeet.
Tuotettujen lähtökohtien perusteella suunnittelija tietää kokonaisvaltaisemmin, mitä ottaa huomioon mobiilin ja monipaikkaisen työn kannalta organisaation tilojen suunnittelussa. Työkalut toimivat apuvälineinä sekä perusteluina konkreettisten suunnitteluratkaisujen valinnoissa.