Plain English in Descriptions of Terms and Conditions
Alastalo, Sakari (2020)
Alastalo, Sakari
2020
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma, humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto - Degree Programme in English Language, Literature and Translation, Bachelor of Arts
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-08-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008136464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008136464
Tiivistelmä
Lakiteksti voi olla vaikeasti ymmärrettävää, ja siksi lakitekstien kieltä on yritetty aktiivisesti muuttaa selkokielisemmäksi viime vuosikymmeninä. Ammatinharjoittajien lisäksi tämä näkyy myös maallikoille siinä, että palveluntarjoajat ovat alkaneet muuttaa käyttöehtotekstejään selkeämmiksi. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, kuinka selkokieltä käytetään hyväksi näissä käyttöehtoteksteissä ja kuinka selkokieltä voitaisiin käyttää hyväksi niissä.
Tutkielman aineistona käytetään ruotsalaisen Klarna-pankin sekä yhdysvaltalaisen asunnonvuokrauspalvelu Airbnb:n käyttöehtoja. Aineisto valittiin siten, että valitut tekstit päällisin puolin tarkasteltuna osoittavat, että yritysten lähestymistapa käyttöehtojen laatimiseen edustaa kahta eri koulukuntaa selkokielen näkökulmasta. Siten ne tarjoavat mahdollisuuden ymmärtää eri lähestymistapoja selkokieleen.
Valittujen tekstien sisältöä tutkittiin, jotta voitiin ymmärtää, kuinka hyvin ne noudattavat selkokielisen lakitekstin kirjoitusohjetta, joka toimii tutkielman päälähteenä. Sisältöä tarkasteltiin pääasiassa lukemalla tekstit tarkasti, erityisesti kirjoitusohjeiden piirteisiin paneutuen. Lisäksi tiettyjen kielellisten piirteiden tutkimisessa käytettiin hyväksi tietokoneohjelmia, joiden avulla saatiin esille tilastollisia tuloksia. Näin saavutettiin ymmärrys tekstien selkokielisyydestä monesta näkökulmasta.
Selkokielen hyväksyttävyydestä on keskusteltu paljon viimeisten vuosien ajan. Osa tutkijoista epäilee sen tarkkuutta lainopillisen tulkinnan yhteydessä, mutta useat tutkimukset osoittavat, että selkokielinen lakiteksti tarjoaa yhtäläisen vaikutuksen, kun tekstiä tulkitaan juridisesti. Selkokieltä onkin alettu käyttää runsaasti eri tahojen toimesta. Esimerkiksi valtioiden hallinnot ja yksityiset yritykset ovat alkaneet edistää selkeämmän lainopillisentekstin tuottamista.
Tämä tutkielma osoittaa, että vaikka päällisin puolin vaikuttaa siltä, että teksti on laadittu selkokieliseksi, se voi kuitenkin poiketa selkokielen normeista runsaastikin. Tutkielma yhtä lailla osoittaa, että näennäisesti vaikeaselkoinen teksti voi tarkemmin luettuna toimia ainakin osittain paremmin selkokielen näkökulmasta kuin pinnallisin puolin selkeämpi teksti. Tutkimuksen perustella voidaan siten sanoa, että käyttöehtojen kielen kirjo on laaja. Kumpikaan valituista teksteistä ei todellisuudessa täytä selkokielisyyden vaatimuksia, ja suurin este näiden kriteerien saavuttamiseksi todetaan olevan yritysten halu joko suojella omaa toimintaansa tai ylenpalttisesti mainostaa palvelujaan käyttöehtojen yhteydessä. Työn yhteenvetokappaleessa ehdotetaankin, että todellinen selkokielinen teksti olisi todennäköisesti paras keino suojella yritystä sekä antaisi kaikkein positiivisimman ja luotettavimman kuvan sen toiminnasta.
Tutkielman aineistona käytetään ruotsalaisen Klarna-pankin sekä yhdysvaltalaisen asunnonvuokrauspalvelu Airbnb:n käyttöehtoja. Aineisto valittiin siten, että valitut tekstit päällisin puolin tarkasteltuna osoittavat, että yritysten lähestymistapa käyttöehtojen laatimiseen edustaa kahta eri koulukuntaa selkokielen näkökulmasta. Siten ne tarjoavat mahdollisuuden ymmärtää eri lähestymistapoja selkokieleen.
Valittujen tekstien sisältöä tutkittiin, jotta voitiin ymmärtää, kuinka hyvin ne noudattavat selkokielisen lakitekstin kirjoitusohjetta, joka toimii tutkielman päälähteenä. Sisältöä tarkasteltiin pääasiassa lukemalla tekstit tarkasti, erityisesti kirjoitusohjeiden piirteisiin paneutuen. Lisäksi tiettyjen kielellisten piirteiden tutkimisessa käytettiin hyväksi tietokoneohjelmia, joiden avulla saatiin esille tilastollisia tuloksia. Näin saavutettiin ymmärrys tekstien selkokielisyydestä monesta näkökulmasta.
Selkokielen hyväksyttävyydestä on keskusteltu paljon viimeisten vuosien ajan. Osa tutkijoista epäilee sen tarkkuutta lainopillisen tulkinnan yhteydessä, mutta useat tutkimukset osoittavat, että selkokielinen lakiteksti tarjoaa yhtäläisen vaikutuksen, kun tekstiä tulkitaan juridisesti. Selkokieltä onkin alettu käyttää runsaasti eri tahojen toimesta. Esimerkiksi valtioiden hallinnot ja yksityiset yritykset ovat alkaneet edistää selkeämmän lainopillisentekstin tuottamista.
Tämä tutkielma osoittaa, että vaikka päällisin puolin vaikuttaa siltä, että teksti on laadittu selkokieliseksi, se voi kuitenkin poiketa selkokielen normeista runsaastikin. Tutkielma yhtä lailla osoittaa, että näennäisesti vaikeaselkoinen teksti voi tarkemmin luettuna toimia ainakin osittain paremmin selkokielen näkökulmasta kuin pinnallisin puolin selkeämpi teksti. Tutkimuksen perustella voidaan siten sanoa, että käyttöehtojen kielen kirjo on laaja. Kumpikaan valituista teksteistä ei todellisuudessa täytä selkokielisyyden vaatimuksia, ja suurin este näiden kriteerien saavuttamiseksi todetaan olevan yritysten halu joko suojella omaa toimintaansa tai ylenpalttisesti mainostaa palvelujaan käyttöehtojen yhteydessä. Työn yhteenvetokappaleessa ehdotetaankin, että todellinen selkokielinen teksti olisi todennäköisesti paras keino suojella yritystä sekä antaisi kaikkein positiivisimman ja luotettavimman kuvan sen toiminnasta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8344]