Kehonpainoindeksin vaikutus kohdun supistuksiin synnytyksen aikana
Kontiainen, Joel (2020)
2020
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto - Licentiate of Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-09-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008126438
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008126438
Tiivistelmä
Lihavuus on yksi keskeisistä vältettävissä olevista maailmanlaajuisista terveysriskeistä. Maailmanlaajuinen ylipainon ja lihavuuden kasvu on heijastunut myös suomalaisiin synnytysiässä oleviin naisiin siten, että Suomessa vuonna 2018 synnyttäneistä naisista useampi kuin joka kolmas oli ylipainoinen. Kaikkien synnyttäjien keskimääräinen kehonpainoindeksi samana vuonna oli 25,5 kg/m2.
Lihavuuden on useissa tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä raskauden ja synnytyksen aikana tapahtuviin komplikaatioihin. Lihavuuden tiedetään altistavan muun muassa keisarileikkaukseen päätymiselle ja lisääntyneille toimenpiteiden käytölle synnytyksen aikana. Suuren kehonpainoindeksin tiedetään myös altistavan synnytyksen keston pitkittymiselle varsinkin synnytyksen ensimmäisen vaiheen osalta, joskin tarkka mekanismi pitkittymiselle on toistaiseksi ollut epäselvä. Kirjallisuudessa on esitetty, että ylipainoisten ja lihavien naisten muita heikompi synnytyksen edistyminen olisi seurausta heikommista synnytyksenaikaisista supistuksista.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina 2015–2017 synnyttäneiden, Tuija Hautakankaan tutkimuksen “Kohdunpaineen mittaustavan vaikutus synnytyksen kulkuun ja vastasyntyneen vointiin” (ETL-koodi: R12229) kohdunsisäistä paineseurantaa (IUP-katetri) käyttävien ryhmään satunnaistetuiden henkilöiden saavuttamia kohdunsisäisiä paineita. Tavoitteena oli selvittää, onko synnyttäjän kehonpainoindeksi yhteydessä saavutettuun kohdun supistusten voimakkuuteen tai synnyttäjän saaman oksitosiinituen määrään. Tutkimukseen osallistui yhteensä 564 synnyttäjää.
Kehonpainoindeksiltään yli 30 kg/m2 synnyttäjät saavuttivat montevideo-yksikköinä tarkasteltuna vähintään yhtä voimakkaat supistukset kuin ne synnyttäjät, joiden kehonpainoindeksi oli alle 30 kg/m2. Myöskään ryhmien synnytyksen aikana saamissa oksitosiinin kokonaismäärissä ei ollut merkitsevää eroa, vaikka yli 30 kg/m2 synnyttäjät saivatkin ajanhetkellä 3 tuntia syntymään hiukan suuremman oksitosiinituen.
Synnytyksen keston osalta kehonpainoindeksiltään yli 30 kg/m2 synnyttäjien ensimmäinen vaihe oli painoindeksiltään alle 30 kg/m2 synnyttäjiä pitkäkestoisempi (486 ja 845 minuuttia, p = 0,030, KSSHP:n aineistossa). Synnytyksen toinen vaihe puolestaan oli painoindeksiltään yli 30 kg/m2 synnyttäjillä painoindeksiltään alle 30 kg/m2 synnyttäjiä lyhytkestoisempi (22 ja 18 minuuttia, p = 0,008).
Saamamme tutkimustulos vahvistaa käsitystä siitä, että kehonkoostumukseltaan lihavien synnyttäjien synnytykset etenevät ensimmäisessä vaiheessa normaalipainoisia synnyttäjiä hitaammin, mutta heikomman edistymisen taustalla vaikuttavat muut tekijät kuin riittämätön kohdun supistustoiminta.
Lihavuuden on useissa tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä raskauden ja synnytyksen aikana tapahtuviin komplikaatioihin. Lihavuuden tiedetään altistavan muun muassa keisarileikkaukseen päätymiselle ja lisääntyneille toimenpiteiden käytölle synnytyksen aikana. Suuren kehonpainoindeksin tiedetään myös altistavan synnytyksen keston pitkittymiselle varsinkin synnytyksen ensimmäisen vaiheen osalta, joskin tarkka mekanismi pitkittymiselle on toistaiseksi ollut epäselvä. Kirjallisuudessa on esitetty, että ylipainoisten ja lihavien naisten muita heikompi synnytyksen edistyminen olisi seurausta heikommista synnytyksenaikaisista supistuksista.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina 2015–2017 synnyttäneiden, Tuija Hautakankaan tutkimuksen “Kohdunpaineen mittaustavan vaikutus synnytyksen kulkuun ja vastasyntyneen vointiin” (ETL-koodi: R12229) kohdunsisäistä paineseurantaa (IUP-katetri) käyttävien ryhmään satunnaistetuiden henkilöiden saavuttamia kohdunsisäisiä paineita. Tavoitteena oli selvittää, onko synnyttäjän kehonpainoindeksi yhteydessä saavutettuun kohdun supistusten voimakkuuteen tai synnyttäjän saaman oksitosiinituen määrään. Tutkimukseen osallistui yhteensä 564 synnyttäjää.
Kehonpainoindeksiltään yli 30 kg/m2 synnyttäjät saavuttivat montevideo-yksikköinä tarkasteltuna vähintään yhtä voimakkaat supistukset kuin ne synnyttäjät, joiden kehonpainoindeksi oli alle 30 kg/m2. Myöskään ryhmien synnytyksen aikana saamissa oksitosiinin kokonaismäärissä ei ollut merkitsevää eroa, vaikka yli 30 kg/m2 synnyttäjät saivatkin ajanhetkellä 3 tuntia syntymään hiukan suuremman oksitosiinituen.
Synnytyksen keston osalta kehonpainoindeksiltään yli 30 kg/m2 synnyttäjien ensimmäinen vaihe oli painoindeksiltään alle 30 kg/m2 synnyttäjiä pitkäkestoisempi (486 ja 845 minuuttia, p = 0,030, KSSHP:n aineistossa). Synnytyksen toinen vaihe puolestaan oli painoindeksiltään yli 30 kg/m2 synnyttäjillä painoindeksiltään alle 30 kg/m2 synnyttäjiä lyhytkestoisempi (22 ja 18 minuuttia, p = 0,008).
Saamamme tutkimustulos vahvistaa käsitystä siitä, että kehonkoostumukseltaan lihavien synnyttäjien synnytykset etenevät ensimmäisessä vaiheessa normaalipainoisia synnyttäjiä hitaammin, mutta heikomman edistymisen taustalla vaikuttavat muut tekijät kuin riittämätön kohdun supistustoiminta.