Toward a critical social ontology: A study on Pierre Bourdieu and Axel Honneth
Piroddi, Corrado (2020)
Piroddi, Corrado
Tampere University
2020
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian tohtorin tutkinnot - Degree of Doctor of Social Sciences and Doctor of Philosophy
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2020-08-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1658-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1658-7
Tiivistelmä
Tällä väitöskirjalla on kolme päätavoitetta.
Ensinnäkin, tavoitteena on rekonstruoida ja vertailla Axel Honnethin ja Pierre Bourdieun kriittistä ajattelua, kolmea temaattista ajatuslinjaa seuraten: sosiaalisen reproduktion ja stabilisaation ongelma, sosiaalisen konfliktin ja transformaation ongelma sekä sosiaalisen toimijuuden alkuperän ja aktualisoitumisen ongelma. Huolimatta näiden kahden ajattelijan kantojen merkittävistä eroista, neljän ensimmäisen luvun tavoitteena on korostaa kuinka näiden kolmen teeman suhteen Honnethin ja Bourdieun kannat voivat yhtyä, limittyä tai täydentää toisiaan.
Toiseksi, väitöskirja pyrkii uudelleentulkitsemaan bourdieulaiset käsitteet symbolinen pääoma, kenttä ja habitus Honnethin kehittämän tunnustamisen paradigman kautta. Tältä kannalta, luvut viisi, kuusi ja seitsemän voidaan nähdä filosofisena yrityksenä osoittaa, että tunnustuksessa on myös kyse vallasta. Näin ollen, tunnustaminen voidaan tulkita myös valtasuhteiden ja -struktuurien käsitteistöä käyttäen. Vastaavasti, nämä samat luvut pyrkivät havainnollistamaan sitä, millä tavalla inhimillinen toimijuus välittyy sellaisten struktuurien kautta, jotka ovat konstitutiivisesti avoimia tunnustamisen intersubjektiivisille muodoille ja niiden kehityksille.
Kolmanneksi, herruuden (dominaation) ja emansipaation määritelmät, jotka esitetään väitöskirjan viimeisessä luvussa, ilmaisevat intuitiota jonka mukaan herruus (dominaatio) ja valta eivät ole yhteneviä alaltaan, eikä emansipaatio merkitse yksilöiden välisten, ryhmien välisten, eikä ryhmien sisäisten valtasuhteiden katoamista.
Ensinnäkin, tavoitteena on rekonstruoida ja vertailla Axel Honnethin ja Pierre Bourdieun kriittistä ajattelua, kolmea temaattista ajatuslinjaa seuraten: sosiaalisen reproduktion ja stabilisaation ongelma, sosiaalisen konfliktin ja transformaation ongelma sekä sosiaalisen toimijuuden alkuperän ja aktualisoitumisen ongelma. Huolimatta näiden kahden ajattelijan kantojen merkittävistä eroista, neljän ensimmäisen luvun tavoitteena on korostaa kuinka näiden kolmen teeman suhteen Honnethin ja Bourdieun kannat voivat yhtyä, limittyä tai täydentää toisiaan.
Toiseksi, väitöskirja pyrkii uudelleentulkitsemaan bourdieulaiset käsitteet symbolinen pääoma, kenttä ja habitus Honnethin kehittämän tunnustamisen paradigman kautta. Tältä kannalta, luvut viisi, kuusi ja seitsemän voidaan nähdä filosofisena yrityksenä osoittaa, että tunnustuksessa on myös kyse vallasta. Näin ollen, tunnustaminen voidaan tulkita myös valtasuhteiden ja -struktuurien käsitteistöä käyttäen. Vastaavasti, nämä samat luvut pyrkivät havainnollistamaan sitä, millä tavalla inhimillinen toimijuus välittyy sellaisten struktuurien kautta, jotka ovat konstitutiivisesti avoimia tunnustamisen intersubjektiivisille muodoille ja niiden kehityksille.
Kolmanneksi, herruuden (dominaation) ja emansipaation määritelmät, jotka esitetään väitöskirjan viimeisessä luvussa, ilmaisevat intuitiota jonka mukaan herruus (dominaatio) ja valta eivät ole yhteneviä alaltaan, eikä emansipaatio merkitse yksilöiden välisten, ryhmien välisten, eikä ryhmien sisäisten valtasuhteiden katoamista.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4889]