Toward a critical social ontology: A study on Pierre Bourdieu and Axel Honneth

Abstract

Tällä väitöskirjalla on kolme päätavoitetta.

Ensinnäkin, tavoitteena on rekonstruoida ja vertailla Axel Honnethin ja Pierre Bourdieun kriittistä ajattelua, kolmea temaattista ajatuslinjaa seuraten: sosiaalisen reproduktion ja stabilisaation ongelma, sosiaalisen konfliktin ja transformaation ongelma sekä sosiaalisen toimijuuden alkuperän ja aktualisoitumisen ongelma. Huolimatta näiden kahden ajattelijan kantojen merkittävistä eroista, neljän ensimmäisen luvun tavoitteena on korostaa kuinka näiden kolmen teeman suhteen Honnethin ja Bourdieun kannat voivat yhtyä, limittyä tai täydentää toisiaan.

Toiseksi, väitöskirja pyrkii uudelleentulkitsemaan bourdieulaiset käsitteet symbolinen pääoma, kenttä ja habitus Honnethin kehittämän tunnustamisen paradigman kautta. Tältä kannalta, luvut viisi, kuusi ja seitsemän voidaan nähdä filosofisena yrityksenä osoittaa, että tunnustuksessa on myös kyse vallasta. Näin ollen, tunnustaminen voidaan tulkita myös valtasuhteiden ja -struktuurien käsitteistöä käyttäen. Vastaavasti, nämä samat luvut pyrkivät havainnollistamaan sitä, millä tavalla inhimillinen toimijuus välittyy sellaisten struktuurien kautta, jotka ovat konstitutiivisesti avoimia tunnustamisen intersubjektiivisille muodoille ja niiden kehityksille.

Kolmanneksi, herruuden (dominaation) ja emansipaation määritelmät, jotka esitetään väitöskirjan viimeisessä luvussa, ilmaisevat intuitiota jonka mukaan herruus (dominaatio) ja valta eivät ole yhteneviä alaltaan, eikä emansipaatio merkitse yksilöiden välisten, ryhmien välisten, eikä ryhmien sisäisten valtasuhteiden katoamista.

This doctoral dissertation has three main aims.

First, it tries to reconstruct and compare Axel Honneth’s and Pierre Bourdieu’s critical thought along three thematic vectors: the problem of social reproduction and stabilization, the problem of social conflict and transformation, and the issue of the origin and actualization of social agency. The purpose of the first four chapters of this work is to highlight that, despite the meaningful differences, the ideas of the two authors concerning the three aforementioned topics tend to converge, overlap, and complete each other.

Second, the thesis seeks to reinterpret Bourdieusian concepts of ‘symbolic capital’, ‘field’, and ‘habitus’ through the lens of the paradigm of recognition developed by Honneth. In this regard, chapters 5, 6, and 7 can be seen as a philosophical attempt to illustrate that recognition is also a matter of power. As such, recognition can also be interpreted through the lens and vocabulary of the relations and structures of power. Similarly, it could be said that the same chapters constitute an effort to illustrate in which way human agency is mediated by structures that are constitutively susceptible to intersubjective forms of recognition and their development.

Third, the definitions of ‘domination’ and ‘emancipation’ which are illustrated in the final chapter strive to embody and express such an intuition, whose corollary is the following: domination cannot be considered coextensive to power and that emancipation does not entail the disappearance of relations of power among individuals or groups, or between individuals and groups.