PALHA–Palloilijoiden harjoitusmäärien yhteys vammoihin
Repka, Wilhelmiina (2020)
Repka, Wilhelmiina
2020
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto - Licentiate of Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-08-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008106419
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008106419
Tiivistelmä
Palloilulajien harrastajilla esiintyy paljon sekä rasitus- että akuuttivammoja. Tämä johtuu lajien luonteesta, kuten kontaktista pelaajien välillä, suunnanmuutoksista sekä hypyistä. Myös aikaisemmat vammat, kehon koostumus ja kehonhallinta ovat riskitekijöitä vammoille. Usein pelaajat jatkavat harjoittelua tai pelaamista vammoistaan huolimatta, mikä hankaloittaa niiden rekisteröintiä.
Alaraajavammoista polvivammat ovat palloilijoilla yleisimpiä. Polvivammoista yleisimpiä palloilijoilla on hyppääjänpolvi eli patellajänteen tendinopatia, Osgood-Shletterin -tauti, juoksijan polvi, ligamenttivammat, kuten eturistisiteen (ACL)- ja mediaalisen sivusiteen repeämät sekä patellaluksaatio. Polvivammoille altistavia tekijöitä ovat hypyn alastulokulma ja -tekniikka. Esimerkiksi alastulo polven ollessa valguskulmassa on yhdistetty suurentuneeseen ACL-vammariskiin. Yläraajavammoista olkapäävammat ovat yleisiä lentopalloilijoilla. Näissä huomattava vauriokohta on kiertäjäkalvosin, jossa voi esiintyä repeytymiä äkillisen liikkeen seurauksena tai tendinopatiaa toistuvien liikkeiden vuoksi.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, pystytäänkö sähköisellä harjoituspäiväkirjalla kartoittamaan vammojen altistusaikaa, vaikuttaako harjoitusmäärät tai intensiteetti vammojen määrään sekä laatuun ja kuinka paljon pelaajat harjoittelevat vammoistaan huolimatta.
Tutkimukseen osallistui yksi miesten lentopallojoukkue, joka pelasi miesten 2. divisioonaa sekä yksi naisten koripallojoukkue, jonka pelaajat pelasivat U19 SM-sarjaa sekä osa naisten 1. divisioonaa. Tässä tutkimuksessa keskityttiin naiskoripalloilijoihin. Koripalloilijoita oli yhteensä 17 ja he olivat 15–24 -vuotiaita, keskiarvolta 17¬–vuotiaita. Pelaajat täyttivät sähköistä harjoituspäiväkirjaa ajalta 22.8.2018–6.3.2019 (kausi 2018–2019). Lisäksi heille vietiin 2 kuukauden välein kirjallinen vammalomake täytettäväksi. Vammalomakkeita vietiin täytettäväksi yhteensä 3 kertaa kauden aikana. Sähköinen harjoituspäiväkirja oli saatu pilottikäyttöön e-Logger Oy:ltä, ja sitä kehitettiin palloilijoille sopivaksi. Tietojen käsittelyssä käytettiin Microsoft Excel -ohjelmaa sekä SPSS-ohjelmaa.
Aineistoa kertyi pelaajien määrän ja sähköisen harjoituskirjan täyttöasteen vähyyden takia niukasti. Joukkueesta sähköistä päiväkirjaa täytti yli 2 kk 35,3 %, yli 1 kk 23,5 % ja alle 1 kk 41,2 %. Vammalomakkeista kaikki kolme lomaketta täytti 47,1 %, kaksi lomaketta 17,6 %, yhden lomakkeen 23,5 % ja ei yhtään lomaketta 11,8 %. Alle 7 h/vk harjoittelevista 90,9 % ilmoitti kipupäiviä 10 tai vähemmän, kun vastaavasti yli 7 h/vk harjoittelevilla 50 %:lla kipupäiviä oli merkitty 10 tai vähemmän. Eli enemmän harjoittelevat oireilivat enemmän. Myös pieni yhteys (0,254) havaittiin keskimääräisen rasituksentunteen sekä ilmoitettujen kipupäivien välille, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0,325). Sekä sähköisessä harjoituspäiväkirjassa että vammalomakkeessa ilmoitetuista vammoista eniten oli polvivammoja. Sähköisen harjoituspäiväkirjan mukaan pelaajat harjoittelivat oireistaan huolimatta 81,1 % (n=116) ilmoitetuista vammapäivistä. Vammalomakkeiden ja sähköisten harjoituspäiväkirjojen välillä oli eroja merkittyjen vammojen välillä. Sähköiseen päiväkirjaan merkityistä kivunaiheuttajista (n=19) pystyi yhdistämään lomakkeiden vammoihin vain 5. Vastaavasti 12 vammaa vammalomakkeista ei pystynyt yhdistämään sähköisen päiväkirjan oireiluihin. Tätä voi selittää muistiharha, koska lomakkeiden täytön välillä oli 2 kk. Palloilijoiden seurantaan sähköinen harjoituspäiväkirja ei ole luotettava rekisteröintimuoto kartoitettaessa vammojen altistumisaikaa.
Alaraajavammoista polvivammat ovat palloilijoilla yleisimpiä. Polvivammoista yleisimpiä palloilijoilla on hyppääjänpolvi eli patellajänteen tendinopatia, Osgood-Shletterin -tauti, juoksijan polvi, ligamenttivammat, kuten eturistisiteen (ACL)- ja mediaalisen sivusiteen repeämät sekä patellaluksaatio. Polvivammoille altistavia tekijöitä ovat hypyn alastulokulma ja -tekniikka. Esimerkiksi alastulo polven ollessa valguskulmassa on yhdistetty suurentuneeseen ACL-vammariskiin. Yläraajavammoista olkapäävammat ovat yleisiä lentopalloilijoilla. Näissä huomattava vauriokohta on kiertäjäkalvosin, jossa voi esiintyä repeytymiä äkillisen liikkeen seurauksena tai tendinopatiaa toistuvien liikkeiden vuoksi.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, pystytäänkö sähköisellä harjoituspäiväkirjalla kartoittamaan vammojen altistusaikaa, vaikuttaako harjoitusmäärät tai intensiteetti vammojen määrään sekä laatuun ja kuinka paljon pelaajat harjoittelevat vammoistaan huolimatta.
Tutkimukseen osallistui yksi miesten lentopallojoukkue, joka pelasi miesten 2. divisioonaa sekä yksi naisten koripallojoukkue, jonka pelaajat pelasivat U19 SM-sarjaa sekä osa naisten 1. divisioonaa. Tässä tutkimuksessa keskityttiin naiskoripalloilijoihin. Koripalloilijoita oli yhteensä 17 ja he olivat 15–24 -vuotiaita, keskiarvolta 17¬–vuotiaita. Pelaajat täyttivät sähköistä harjoituspäiväkirjaa ajalta 22.8.2018–6.3.2019 (kausi 2018–2019). Lisäksi heille vietiin 2 kuukauden välein kirjallinen vammalomake täytettäväksi. Vammalomakkeita vietiin täytettäväksi yhteensä 3 kertaa kauden aikana. Sähköinen harjoituspäiväkirja oli saatu pilottikäyttöön e-Logger Oy:ltä, ja sitä kehitettiin palloilijoille sopivaksi. Tietojen käsittelyssä käytettiin Microsoft Excel -ohjelmaa sekä SPSS-ohjelmaa.
Aineistoa kertyi pelaajien määrän ja sähköisen harjoituskirjan täyttöasteen vähyyden takia niukasti. Joukkueesta sähköistä päiväkirjaa täytti yli 2 kk 35,3 %, yli 1 kk 23,5 % ja alle 1 kk 41,2 %. Vammalomakkeista kaikki kolme lomaketta täytti 47,1 %, kaksi lomaketta 17,6 %, yhden lomakkeen 23,5 % ja ei yhtään lomaketta 11,8 %. Alle 7 h/vk harjoittelevista 90,9 % ilmoitti kipupäiviä 10 tai vähemmän, kun vastaavasti yli 7 h/vk harjoittelevilla 50 %:lla kipupäiviä oli merkitty 10 tai vähemmän. Eli enemmän harjoittelevat oireilivat enemmän. Myös pieni yhteys (0,254) havaittiin keskimääräisen rasituksentunteen sekä ilmoitettujen kipupäivien välille, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0,325). Sekä sähköisessä harjoituspäiväkirjassa että vammalomakkeessa ilmoitetuista vammoista eniten oli polvivammoja. Sähköisen harjoituspäiväkirjan mukaan pelaajat harjoittelivat oireistaan huolimatta 81,1 % (n=116) ilmoitetuista vammapäivistä. Vammalomakkeiden ja sähköisten harjoituspäiväkirjojen välillä oli eroja merkittyjen vammojen välillä. Sähköiseen päiväkirjaan merkityistä kivunaiheuttajista (n=19) pystyi yhdistämään lomakkeiden vammoihin vain 5. Vastaavasti 12 vammaa vammalomakkeista ei pystynyt yhdistämään sähköisen päiväkirjan oireiluihin. Tätä voi selittää muistiharha, koska lomakkeiden täytön välillä oli 2 kk. Palloilijoiden seurantaan sähköinen harjoituspäiväkirja ei ole luotettava rekisteröintimuoto kartoitettaessa vammojen altistumisaikaa.