Tilaajan tavoitteiden asettaminen ja arviointi rakennushankkeessa
Virtanen, Niko (2020)
Virtanen, Niko
2020
Rakennustekniikan DI-tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Civil Engineering, MSc (Tech)
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-08-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008076408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008076408
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin tilaajan tavoitteiden asettamista ja arviointia osana lean-rakentamista ja target value designia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tavoitteita tulisi asettaa, tarkentaa ja arvioida rakennushankkeen alussa sekä sen edetessä. Lisäksi selvitettiin toimitilahankkeiden yleisiä tavoitteita, niiden toteutumisen arvioinnin keinoja ja mittareita sekä tavoitteiden raportointia. Tutkimus painottui hankkeiden alkuvaiheissa tapahtuvaan toimintaan.
Tutkimuksen taustatieto kerättiin laajasti kansallisesta ja kansainvälisestä kirjallisuudesta. Kotimaista kirjallisuutta käytettiin suomalaisen rakennustavan ja suomalaisten hankkeiden ominaispiirteiden selvittämiseen. Ulkomaisesta kirjallisuudesta haettiin pääasiassa target value designia, lean-rakentamista ja teknologioiden hyödyntämistä koskevaa tietoa. Tutkimusmetodina käytettiin puolistrukturoituja haastatteluita. Haastateltavina toimi rakennusalalla erilaisissa rooleissa toimivat asiantuntijat. Haastatteluiden tulokset jäsenneltiin työn teoreettista rakennetta noudattaviin kokonaisuuksiin ja esiteltiin täydessä laajuudessaan. Tutkimustuloksia verrattiin kirjallisuuskatsaukseen ja pohdittiin niiden yleistettävyyttä sekä luotettavuutta. Tutkimukseen sisältyvissä liitteissä esitetyt tuotokset sekä tutkimuksen yhteenveto laadittiin tutkimuksen tulosten ja pohdinnan pohjalta.
Tutkimuksessa havaittiin, että hankkeelle ja tilaajalle sopivien tavoitearvojen ja tarkentavien tavoitteiden määrittämiseen ja asettamiseen tulisi keskittyä entistä enemmän heti hankkeen alussa. Hankkeen sidosryhmiä tulisi osallistaa jo hankesuunnitteluvaiheessa ja sidosryhmien osaamista tulisi hyödyntää tavoitteiden asettamisessa ja tavoitteiden vaikutusten arvioinnissa. Tavoitteiden arvioinnin tulisi olla jatkuvaa hankkeen edetessä. Jatkuvan arvioinnin tulisi koskea kaikkia hankkeen osapuolia ja tehtyjä valintoja tulisi peilata hankkeen tarkentaviin tavoitteisiin. Hankkeen tavoitteiden tulisi olla ositeltu ja määritelty kullekin hankkeen osakokonaisuudelle esimerkiksi suunnittelupaketeittain. Teknologian monipuolinen hyödyntäminen sekä erilaiset hankkeen palaverit ovat oleellinen osa tavoitteiden arviointia.
Tavoitteiden tulisi olla mitattavia ja niiden toteutumista tulisi mitata hankkeen edetessä. Mittaaminen mahdollistaa niiden toteutumisen seurannan ja epäkohtiin puuttumisen. Mittareita voidaan hyödyntää myös raportointiin, jonka avulla pidetään reaaliaikaisesti yllä tilannekuvaa hankkeesta. Visuaaliset raportit helpottavat tiedon omaksumista ja mahdollistavat sen tiiviin esittämisen. Raportoitavien tavoitteiden tulisi aina olla tilaajan toimesta tärkeimmiksi määritettyjä.
Tutkimuksen tuloksista tunnistettiin joitakin jatkotutkimusehdotuksia, joihin ei voitu vastata tämän työn puitteissa. Työn laaja aihe antoi kuitenkin kattavan kuvan target value designin osaprosessien merkityksestä ja sisällöstä, sekä onnistui osoittamaan kehityskohteita tavoitteiden asettamiseen ja arviointiin.
Tutkimuksen taustatieto kerättiin laajasti kansallisesta ja kansainvälisestä kirjallisuudesta. Kotimaista kirjallisuutta käytettiin suomalaisen rakennustavan ja suomalaisten hankkeiden ominaispiirteiden selvittämiseen. Ulkomaisesta kirjallisuudesta haettiin pääasiassa target value designia, lean-rakentamista ja teknologioiden hyödyntämistä koskevaa tietoa. Tutkimusmetodina käytettiin puolistrukturoituja haastatteluita. Haastateltavina toimi rakennusalalla erilaisissa rooleissa toimivat asiantuntijat. Haastatteluiden tulokset jäsenneltiin työn teoreettista rakennetta noudattaviin kokonaisuuksiin ja esiteltiin täydessä laajuudessaan. Tutkimustuloksia verrattiin kirjallisuuskatsaukseen ja pohdittiin niiden yleistettävyyttä sekä luotettavuutta. Tutkimukseen sisältyvissä liitteissä esitetyt tuotokset sekä tutkimuksen yhteenveto laadittiin tutkimuksen tulosten ja pohdinnan pohjalta.
Tutkimuksessa havaittiin, että hankkeelle ja tilaajalle sopivien tavoitearvojen ja tarkentavien tavoitteiden määrittämiseen ja asettamiseen tulisi keskittyä entistä enemmän heti hankkeen alussa. Hankkeen sidosryhmiä tulisi osallistaa jo hankesuunnitteluvaiheessa ja sidosryhmien osaamista tulisi hyödyntää tavoitteiden asettamisessa ja tavoitteiden vaikutusten arvioinnissa. Tavoitteiden arvioinnin tulisi olla jatkuvaa hankkeen edetessä. Jatkuvan arvioinnin tulisi koskea kaikkia hankkeen osapuolia ja tehtyjä valintoja tulisi peilata hankkeen tarkentaviin tavoitteisiin. Hankkeen tavoitteiden tulisi olla ositeltu ja määritelty kullekin hankkeen osakokonaisuudelle esimerkiksi suunnittelupaketeittain. Teknologian monipuolinen hyödyntäminen sekä erilaiset hankkeen palaverit ovat oleellinen osa tavoitteiden arviointia.
Tavoitteiden tulisi olla mitattavia ja niiden toteutumista tulisi mitata hankkeen edetessä. Mittaaminen mahdollistaa niiden toteutumisen seurannan ja epäkohtiin puuttumisen. Mittareita voidaan hyödyntää myös raportointiin, jonka avulla pidetään reaaliaikaisesti yllä tilannekuvaa hankkeesta. Visuaaliset raportit helpottavat tiedon omaksumista ja mahdollistavat sen tiiviin esittämisen. Raportoitavien tavoitteiden tulisi aina olla tilaajan toimesta tärkeimmiksi määritettyjä.
Tutkimuksen tuloksista tunnistettiin joitakin jatkotutkimusehdotuksia, joihin ei voitu vastata tämän työn puitteissa. Työn laaja aihe antoi kuitenkin kattavan kuvan target value designin osaprosessien merkityksestä ja sisällöstä, sekä onnistui osoittamaan kehityskohteita tavoitteiden asettamiseen ja arviointiin.