Kansainvälisyysosaaminen kulttuurisena pääomana ammatillisessa koulutuksessa
Rajala, Tanja (2020)
Rajala, Tanja
2020
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-08-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008066407
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008066407
Tiivistelmä
Tässä sosiologian alaan kuuluvassa tutkielmassa tarkastellaan kansainvälisyysosaamista kulttuurisena pääomana ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten keskuudessa. Ammatillisessa koulutuksessa on viime vuosien aikana voimakkaasti edistetty opiskelijoiden liikkuvuusjaksoja ulkomailla kansainvälisen osaamisen ja kielitaidon kerryttämiseksi. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että kansainvälisen osaamisen hankkiminen ja ulkomaan jaksoille osallistuminen jakautuu epätasaisesti ja kasautuu varakkaammista ja koulutetummista perheistä tuleville opiskelijoille. Ammattikoululaisten kansainvälisyysosaamista on tutkittu tähän mennessä erittäin vähän ja tutkimukset ovat kohdistuneet pääasiassa korkeakouluopiskelijoihin. Tässä tutkielmassa keskitytään ammattikoululaisiin ja selvitetään, millainen yhteys sosiodemografisilla tekijöillä on ammattiin opiskelevien itsearvioituun kielitaitoon, halukkuuteen ja itsearvioituun todennäköisyyteen työskennellä ulkomailla. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten ammattiin opiskelevat perustelevat päätöksensä lähteä tai olla lähtemättä ulkomaille Erasmus+ -vaihtoon ja millaisia merkityksiä opiskelijat antavat liikkuvuudelle ja kansainvälisyysosaamiselle. Tutkielmassa käytetään Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton (SAKKI ry), Opiskelun ja Koulutuksen Tutkimussäätiön (Otus) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön keräämää Amisbarometri 2015 kokonaisotantana koottua kyselyaineistoa (N=20840). Kvantitatiivisen aineiston ohella tutkielmassa käytetään kvalitatiivista haastatteluaineistoa, joka on kerätty haastattelemalla 19 ammattiin opiskelevaa nuorta Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedussa. Amisbarometri-aineistosta tarkastellaan kolmea muuttujaa, jotka heijastavat opiskelijoiden kansainvälisyysosaamista, eli opiskelijoiden näkemystä kielitaidostaan, halukkuudesta työskennellä ulkomailla ja todennäköisyydestään työskennellä ulkomailla. Taustamuuttujiksi on valittu opiskelijoiden sukupuoli, ikä, vanhempien koulutustaso ja koulutusala, joiden yhteyttä kansainvälisyysmuuttujiin tarkastellaan ristiintaulukoinnin avulla. Haastatteluaineistoa analysoidaan sisällönanalyyttisin menetelmin, ja tarkastellaan mitä perusteluja opiskelijat antavat ulkomaan vaihtoon osallistumiselle tai osallistumattomuudelle. Lisäksi perusteluja luokitellaan Van Molin ja Timmermanin (2014) kategorioiden ja Kauravaaran (2013) tutkimuksen pohjalta.
Kvantitatiivisesta analyysistä ilmenee, että ammattikoululaiset pitävät kielitaitoaan pääosin riittävänä työelämään, mutta eivät näe ulkomailla työskentelyä kovin todennäköisenä, vaikka se kiinnostaa. Naiset, 15–24 -vuotiaat, korkeammin koulutettujen vanhempien lapset ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijat ovat kansainvälisesti orientoituneimpia. Korkeakoulutettujen vanhempien lapset näkevät ulkomailla työskentelyn todennäköisempänä kuin vähemmän koulutettujen. Kielitaidolla ja kiinnostuksella lähteä ulkomaille on ristiriitainen yhteys, sillä kielitaidoltaan epävarmimpien joukossa oli sekä eniten että vähiten kiinnostuneita. Kvalitatiivisesta analyysistä ilmenee, että opiskelijoiden päätökseen lähteä ulkomaille opintojen aikana hankkimaan kansainvälistä osaamista vaikuttaa eniten kielitaito ja kaverit, sekä ammattikoululaisten elämänarvot, mm. hetkessä eläminen ja vähällä pääseminen. Tutkielman keskeinen tulos on, että ammattikoululaisten suhtautuminen kansainvälisen osaamisen hankkimiseen on kahtiajakautunutta. Kansainvälisesti orientoituneet ja vaihtojaksoille osallistuneet nuoret ovat urasuuntautuneita, kunnianhimoisia ja haluavat muuttaa pois kotiseudultaan valmistumisen jälkeen. Kansainvälisyyteen välinpitämättömästi tai protestoiden suhtautuvat nuoret elävät hetkessä eivätkä suunnittele muuttavansa kotiseudulta minnekään eikä kansainvälisyysosaamisen hankkiminen ei ole heidän elämässään merkittävä arvo. Kaikki haastatellut nuoret olivat epävarmoja ulkomaan kokemuksen vaikutuksesta työllistymiseen kotimaassa. Tutkielman tulokset osoittavat, että kansainvälisyysosaaminen on resurssi, johon liittyy eriarvoisuutta, ja joka heijastaa kunnianhimoista keskiluokkaista arvomaailmaa, eivätkä kaikki ammattikoululaiset ole sisäistäneet tätä ideologiaa. Se herättää nuorissa ristiriitaisia ajatuksia ja jopa vastarintaa.
Kvantitatiivisesta analyysistä ilmenee, että ammattikoululaiset pitävät kielitaitoaan pääosin riittävänä työelämään, mutta eivät näe ulkomailla työskentelyä kovin todennäköisenä, vaikka se kiinnostaa. Naiset, 15–24 -vuotiaat, korkeammin koulutettujen vanhempien lapset ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijat ovat kansainvälisesti orientoituneimpia. Korkeakoulutettujen vanhempien lapset näkevät ulkomailla työskentelyn todennäköisempänä kuin vähemmän koulutettujen. Kielitaidolla ja kiinnostuksella lähteä ulkomaille on ristiriitainen yhteys, sillä kielitaidoltaan epävarmimpien joukossa oli sekä eniten että vähiten kiinnostuneita. Kvalitatiivisesta analyysistä ilmenee, että opiskelijoiden päätökseen lähteä ulkomaille opintojen aikana hankkimaan kansainvälistä osaamista vaikuttaa eniten kielitaito ja kaverit, sekä ammattikoululaisten elämänarvot, mm. hetkessä eläminen ja vähällä pääseminen. Tutkielman keskeinen tulos on, että ammattikoululaisten suhtautuminen kansainvälisen osaamisen hankkimiseen on kahtiajakautunutta. Kansainvälisesti orientoituneet ja vaihtojaksoille osallistuneet nuoret ovat urasuuntautuneita, kunnianhimoisia ja haluavat muuttaa pois kotiseudultaan valmistumisen jälkeen. Kansainvälisyyteen välinpitämättömästi tai protestoiden suhtautuvat nuoret elävät hetkessä eivätkä suunnittele muuttavansa kotiseudulta minnekään eikä kansainvälisyysosaamisen hankkiminen ei ole heidän elämässään merkittävä arvo. Kaikki haastatellut nuoret olivat epävarmoja ulkomaan kokemuksen vaikutuksesta työllistymiseen kotimaassa. Tutkielman tulokset osoittavat, että kansainvälisyysosaaminen on resurssi, johon liittyy eriarvoisuutta, ja joka heijastaa kunnianhimoista keskiluokkaista arvomaailmaa, eivätkä kaikki ammattikoululaiset ole sisäistäneet tätä ideologiaa. Se herättää nuorissa ristiriitaisia ajatuksia ja jopa vastarintaa.