Perheen sosioekonomisen aseman ja lapsuuden vastoinkäymisten yhteydet nuoren mielenterveyteen
Minni, Henna (2020)
Minni, Henna
2020
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-08-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202007156362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202007156362
Tiivistelmä
Nuorten mielenterveys on puhuttanut viime vuosina. Kun pohditaan syitä nuoren oireiluun, on tärkeää tunnistaa paitsi yksilölliset tekijät psykopatologisissa kehityspoluissa myös yhteiskunnalliset tekijät, jotka vaikuttavat nuoriin transaktiivisesti. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sekä lapsuuden kasaantuvien vastoinkäymisten että perheen sosioekonomisen aseman yhteyksiä nuoren mielenterveyteen, jota kuvataan sisäänpäin ja ulospäin suuntautuvien oireiden kautta. Lisäksi tutkitaan, onko perheen sosioekonomisella asemalla muuntavaa vaikutusta lapsuuden vastoinkäymisten ja nuoren mielenterveysoireiden väliseen yhteyteen. Aineisto koostuu 17–19-vuotiaista nuorista (N = 431) ja heidän äideistään (N = 359). Tutkimus on osa Tampereen yliopiston Kehityksen Ihmeet -tutkimusprojektia, jossa tietoa perheistä on kerätty raskausajalta lapsen nuoruusikään saakka. Tieto perheen sosioekonomisesta asemasta (äidin koulutustaso, työtilanne, perheen tulotaso) on peräisin äideiltä ja nuoret ovat vastanneet lapsuuden vastoinkäymisiä (ACE) ja oireilua koskeviin kyselyihin.
Regressioanalyysin tulokset eivät tukeneet oletusta perheen sosioekonomisen aseman suorasta vaikutuksesta nuoren mielenterveyteen, mutta osoittivat lapsuuden kasaantuneiden vastoinkäymisten merkittävät yhteydet sekä sisäänpäin että ulospäin suuntautuviin mielenterveyden oireisiin. Samoin perheen tulotason havaittiin muuntavan vastoinkäymisten ja ulospäin suuntautuvien oireiden välistä yhteyttä siten, että yhteys oli voimakkaampi silloin, kun nuoren perheen tulotaso oli matala. Vastaavaa muuntavaa vaikutusta ei havaittu sisäänpäin suuntautuvien oireiden kohdalla.
Tulokset herättävät kysymyksiä perheen sosioekonomisen aseman luonteesta ja merkityksestä kehittyvälle nuorelle suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi ne havahduttavat huomaamaan, kuinka yleisiä kokemuksia lapsuudenaikaiset vastoinkäymiset ovat ja kuinka merkityksellisiä niiden vaikutukset ovat nuoren mielenterveydelle. Tutkimus osoittaa, että nuorten mielenterveyden oireilulla on usein pitkät juuret, minkä vuoksi lapsia ja nuoria on tärkeää tukea tarpeeksi varhain.
Regressioanalyysin tulokset eivät tukeneet oletusta perheen sosioekonomisen aseman suorasta vaikutuksesta nuoren mielenterveyteen, mutta osoittivat lapsuuden kasaantuneiden vastoinkäymisten merkittävät yhteydet sekä sisäänpäin että ulospäin suuntautuviin mielenterveyden oireisiin. Samoin perheen tulotason havaittiin muuntavan vastoinkäymisten ja ulospäin suuntautuvien oireiden välistä yhteyttä siten, että yhteys oli voimakkaampi silloin, kun nuoren perheen tulotaso oli matala. Vastaavaa muuntavaa vaikutusta ei havaittu sisäänpäin suuntautuvien oireiden kohdalla.
Tulokset herättävät kysymyksiä perheen sosioekonomisen aseman luonteesta ja merkityksestä kehittyvälle nuorelle suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi ne havahduttavat huomaamaan, kuinka yleisiä kokemuksia lapsuudenaikaiset vastoinkäymiset ovat ja kuinka merkityksellisiä niiden vaikutukset ovat nuoren mielenterveydelle. Tutkimus osoittaa, että nuorten mielenterveyden oireilulla on usein pitkät juuret, minkä vuoksi lapsia ja nuoria on tärkeää tukea tarpeeksi varhain.