Kiinteistöjohtaminen ja korjausvelka sairaalakiinteistöissä
Hirvimäki, Juhapekka (2020)
Hirvimäki, Juhapekka
2020
Johtamisen ja tietotekniikan DI-tutkinto-ohjelma, Pori - Degree Programme in Management and Information Technology, MSc (Tech), Pori
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-08-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202007106354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202007106354
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin käyttäjäomistajaorganisaatioiden kiinteistöjohtamista painottuen sairaalaorganisaatioihin sekä syvennyttiin rakennusten omistamisen näkökulmasta korjausvelkakäsitteeseen ja sen laskentaan. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kiinteistöjohtamisen tämänhetkistä tilannetta sairaanhoitopiireissä ja selvittää korjausvelkakäsitteen mahdollisuuksia auttaa kiinteistöjohtamisessa. Tutkimus keskittyi kiinteistöjohtamisen strategiselle tasolle.
Tutkimus on kuvaileva eli deskriptiivinen ja siinä hyödynnettiin deduktiivista päättelyä. Työ muodostuu kahdesta osasta. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään, kuinka hyvällä kiinteistöjohtamisella on mahdollista vaikuttaa käyttäjäorganisaation ydintoiminnan parantamiseen ja millä eri kanavilla on mahdollista tuottaa lisäarvoa organisaatiolle kiinteistöjohtamisen näkökulmasta. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kiinteistöjohtamisen strategisen tason mittaamista ja syvennytään korjausvelan laskentaan. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostettiin laatimalla kyselytutkimus kaikille Suomen sairaanhoitopiireille. Kyselytutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena, sillä kysely lähetettiin jokaiselle perusjoukon eli populaati-on jäsenelle. Kyselyn tulosten avulla johdettiin tutkimuskysymyksiin vastaukset.
Tutkimuksen tulosten mukaan sairaanhoitopiirien kiinteistöjohtaminen on vain yksi osa koko organisaation tukitoimintoja. Kiinteistöomaisuuden hallinta on keskittynyt lähinnä kiinteistöjen teknisen kunnon hallintaan. Kiinteistöjohtamisen tasoilla tarkasteltuna pääpaino on operatiivisessa toiminnassa. Tulosten mukaan sairaanhoitopiirit eivät tunnista laaja-alaisesti kiinteistöomaisuutensa arvoa, ja korjausvelan laskentaa on suoritettu vain muutamassa sairaanhoitopiirissä. Toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että korjausvelan laskenta toimisi yleisesti tukena sairaanhoitopiirien kiinteistöjohtamisessa.
Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että kiinteistöjohtamisen osa-alueet eivät ole kokonaisvaltaisesti käytössä sairaanhoitopiireissä. Operatiivinen toiminta on parhaiten hallinnassa, mutta erityisesti strategisen tason toimintaa olisi mahdollista kehittää mm. laatimalla kaikille sairaanhoitopiireille kiinteistöstrategiat ja luomalla sairaalakiinteistöille sopivat mittarit kiinteistöjohtamisen tueksi. Sairaanhoitopiirien yhteistyön kasvattaminen entisestään olisi erittäin tärkeää, jotta kaikki oleellinen tieto ja taito pystyttäisiin hyödyntämään kiinteistöjohtamisen kehitystyössä. Tutkimuksessa käsitelty korjausvelan laskenta ja sen laskennasta syntyvät tunnusluvut toimisivat yhtenä hyvänä mittaristona tukemassa sairaanhoitopiirien kiinteistöjohtamista matkalla kypsempään toimintaan.
Tutkimus on kuvaileva eli deskriptiivinen ja siinä hyödynnettiin deduktiivista päättelyä. Työ muodostuu kahdesta osasta. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään, kuinka hyvällä kiinteistöjohtamisella on mahdollista vaikuttaa käyttäjäorganisaation ydintoiminnan parantamiseen ja millä eri kanavilla on mahdollista tuottaa lisäarvoa organisaatiolle kiinteistöjohtamisen näkökulmasta. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kiinteistöjohtamisen strategisen tason mittaamista ja syvennytään korjausvelan laskentaan. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostettiin laatimalla kyselytutkimus kaikille Suomen sairaanhoitopiireille. Kyselytutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena, sillä kysely lähetettiin jokaiselle perusjoukon eli populaati-on jäsenelle. Kyselyn tulosten avulla johdettiin tutkimuskysymyksiin vastaukset.
Tutkimuksen tulosten mukaan sairaanhoitopiirien kiinteistöjohtaminen on vain yksi osa koko organisaation tukitoimintoja. Kiinteistöomaisuuden hallinta on keskittynyt lähinnä kiinteistöjen teknisen kunnon hallintaan. Kiinteistöjohtamisen tasoilla tarkasteltuna pääpaino on operatiivisessa toiminnassa. Tulosten mukaan sairaanhoitopiirit eivät tunnista laaja-alaisesti kiinteistöomaisuutensa arvoa, ja korjausvelan laskentaa on suoritettu vain muutamassa sairaanhoitopiirissä. Toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että korjausvelan laskenta toimisi yleisesti tukena sairaanhoitopiirien kiinteistöjohtamisessa.
Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että kiinteistöjohtamisen osa-alueet eivät ole kokonaisvaltaisesti käytössä sairaanhoitopiireissä. Operatiivinen toiminta on parhaiten hallinnassa, mutta erityisesti strategisen tason toimintaa olisi mahdollista kehittää mm. laatimalla kaikille sairaanhoitopiireille kiinteistöstrategiat ja luomalla sairaalakiinteistöille sopivat mittarit kiinteistöjohtamisen tueksi. Sairaanhoitopiirien yhteistyön kasvattaminen entisestään olisi erittäin tärkeää, jotta kaikki oleellinen tieto ja taito pystyttäisiin hyödyntämään kiinteistöjohtamisen kehitystyössä. Tutkimuksessa käsitelty korjausvelan laskenta ja sen laskennasta syntyvät tunnusluvut toimisivat yhtenä hyvänä mittaristona tukemassa sairaanhoitopiirien kiinteistöjohtamista matkalla kypsempään toimintaan.