Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kansalliset parlamentit toissijaisuusperiaatteen valvojina Euroopan unionin lainsäädäntömenettelyssä – Eduskunnan hyödyntämättömät mahdollisuudet suvereenisuutensa vartioinnissa

Vehmaa, Anni (2020)

 
Avaa tiedosto
VehmaaAnni.pdf (666.5Kt)
Lataukset: 



Vehmaa, Anni
2020

Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-08-11
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202007036321
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan kansallisten parlamenttien asemaa toissijaisuusperiaatteen valvonnassa EU:n lainsäädäntömenettelyn kontekstissa. Toissijaisuusperiaate on EU:n ja jäsenvaltioiden välistä toimivallanjakoa määrittelevä periaate, joka on perusteltu tutkimuskohde jatkuvasti syventyvän Euroopan integraation vuoksi. EU:n toimivallan kasvu vaikuttaa erityisesti kansallisten parlamenttien asemaan, kuten myös Suomessa perustuslain 3 §:n mukaisen eduskunnan lainsäädäntövallan toteutumiseen. Kansallisten parlamenttien lainsäädäntövallan menetyksiä pyrittiin paikkaamaan EU:ssa vuoden 2009 Lissabonin sopimuksen myötä voimaan tulleilla oikeudellisilla uudistuksilla, jotka kiinnittivät kansalliset parlamentit toissijaisuusperiaatteen valvontaan niin sanotun ennakkovaroitusjärjestelmän kautta.

Tutkimuskysymyksenä tässä tutkielmassa on, millaiset oikeudelliset lähtökohdat kansallisille parlamenteille on luotu EU:n lainsäädäntömenettelyä koskevassa toissijaisuusperiaatteen valvonnassa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan tapausesimerkinomaisesti, kuinka eduskunta suhtautuu sille annettuihin valvontaoikeuksiin ja otetaan kantaa siihen, miksi sen pitäisi hyödyntää sille annettuja oikeuksia toissijaisuusperiaatteen valvonnassa niin unionin kuin kansallisen normiston puitteissa. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa eduskunnalle tutkimustietoa siitä, kuinka se pysyy turvaamaan omaa suvereenisuuttaan voimassa olevan oikeuden kautta. Tutkimus rakentuu sekä tyypillisemmälle lainopilliselle tarkastelulle, jossa määritellään toissijaisuusperiaatteen valvontaan liittyviä oikeudellisia raameja, että poliittisemmalle näkökulmalle, jossa otetaan huomioon oikeudellisten lähtökohtien lisäksi toissijaisuusperiaatteeseen liittyvä tosiasiallinen toiminta. Valvontajärjestelmän tarkastelussa painottuu ennakollinen valvonta, sillä toissijaisuusperiaatteeseen liittyvien poliittisten piirteiden vuoksi periaate soveltuu melko huonosti tuomioistuinvalvonnalle.

Tutkimuksessa tullaan johtopäätöksiin siitä, että toissijaisuusperiaatteen määrittelyyn liittyy problematiikkaa eri toimijoiden kesken, mikä asettaa laajoja haasteita valvontajärjestelmän toimivuudelle. Kansallisten parlamenttien EU-oikeudellisen aseman vahvistamisen myönteisinä seurauksina voidaan kuitenkin nähdä läheisyysperiaatteen vahvistuminen, päätöksenteon legitimiteetin parantuminen sekä jäsenvaltioiden paremmat mahdollisuudet pitää omasta lainsäädäntövallastaan kiinni. Lisäksi voidaan todeta, että eduskunta jättää käyttämättä potentiaaliaan passiivisella suhtautumisella sille tarjottuihin suoriin, EU-tasoisiin vaikuttamisen keinoihin
Kokoelmat
  • Kandidaatintutkielmat [9819]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste