Design Rationale; Hyödyntäminen tuotesuunnittelussa
Varho, Teemu (2020)
Varho, Teemu
2020
Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Degree Programme in Engineering and Natural Sciences, BSc (Tech)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-06-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006276253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202006276253
Tiivistelmä
Design Rationale (DR) tarkoittaa suunnittelupäätösten perustelua. Päätösten perustelut voivat olla hyvin monipuolisia ja ne voivat sisältää monenlaisia tiedostomuotoja. Perustelut voivat olla muun muassa strategisia, taloudellisia tai ekonomisia, ja tieto voi esiintyä esimerkiksi teksti-, piirustus-, CAD- tai videomuodossa. Tässä työssä vertaillaan eri järjestelmien tapoja tuottaa käyttäjälle hyötyä tuotesuunnittelussa ja käsitellään tämän saavuttamiseen liittyviä haasteita. Työn tavoitteena on selvittää, minkälaisia vaihtoehtoja DR-järjestelmien toteuttamisellen on ja arvioida näiden kokonaiskannattavuutta.
Työn alussa käsitellään DR-järjestelmien toteuttamisen tapoja ja rakentamiseen sekä käyttämiseen liittyviä haasteita. Järjestelmien haasteet liittyvät teknisiin, taloudellisiin ja inhimillisiin tekijöihin. Näistä tärkeimmät liittyvät järjestelmien käyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin, kuten käyttämiseen kuluva aika ja aiheutunut häiriö suunnitteluprosessille. Toinen tärkeä haaste on tarpeeksi perusteellisen tiedon tuottaminen. Tämä mahdollistaa suunnittelupäätöksien ymmärtämisen, joka on tärkeää tiedon uudelleenkäyttämisen onnistumisen kannalta.
DR-tietoa voidaan hyödyntää melkein kaikissa suunnitteluprosessin vaiheissa. Kartoitusvaiheessa vanhojen projektien dokumentointia voidaan hyödyntää esimerkiksi projektin arvioinnissa ja konseptointi- ja suunnitteluvaiheissa sen avulla voidaan havainnollistaa mahdollisuuksia sekä ongelmakohtia. Testaus- ja paranteluvaiheessa järjestelmä helpottaa muokkaamista esimerkiksi havainnollistamalla tehtyjen muokkausten vaikutuksia muihin tuotteen osiin.
IBIS on ongelmalähtöinen DR-järjestelmä, joka käyttää ongelmia havainnollistavaa rakennetta näiden ratkaisemiseen. Järjestelmä tallentaa ongelmat, näihin liittyvät argumentit, näkökannat sekä näiden komponenttien väliset linkit. IBIS-järjestelmää on parannettu eri järjestelmissä lisäämällä siihen toimintoja sekä erilaisten tiedostomuotojen käyttömahdollisuuksia. Työssä käsitellään muutamia näistä järjestelmistä ja kolmea uudempaa järjestelmää. IBIS voi vähentää työmäärää hyödyntämällä vanhojen projektien tietoja, ja järjestelmän rakenne voi edesauttaa päätöksentekoa, kommunikointia ja ymmärtämistä. Uudemmat järjestelmät tarjoavat hieman vähemmän ominaisuuksia sekä tietoa, mutta vähentävät selvästi järjestelmän käytöstä aiheutuvia kustannuksia.
Työssä käsiteltyjen argumenttien perusteella, vähemmän lisätyötä aiheuttavien järjestelmien onnistumisen mahdollisuudet voivat olla paremmat kuin kattavampien järjestelmien. Tätä kattavammasta tiedon keräämisestä aiheutunutta lisätyötä voidaan vähentää automaattisella tiedon keräämisellä, mutta tämän toteuttaminen vaatii vielä kehitystyötä, jotta tieto vastaisi käyttäjälähtöistä tietoa. Työ osoittaa, että DR-tieto on hyödyllistä ja teknologian kehittyminen edistää DR-järjestelmien käytettävyyttä sekä kannattavuutta.
Työn alussa käsitellään DR-järjestelmien toteuttamisen tapoja ja rakentamiseen sekä käyttämiseen liittyviä haasteita. Järjestelmien haasteet liittyvät teknisiin, taloudellisiin ja inhimillisiin tekijöihin. Näistä tärkeimmät liittyvät järjestelmien käyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin, kuten käyttämiseen kuluva aika ja aiheutunut häiriö suunnitteluprosessille. Toinen tärkeä haaste on tarpeeksi perusteellisen tiedon tuottaminen. Tämä mahdollistaa suunnittelupäätöksien ymmärtämisen, joka on tärkeää tiedon uudelleenkäyttämisen onnistumisen kannalta.
DR-tietoa voidaan hyödyntää melkein kaikissa suunnitteluprosessin vaiheissa. Kartoitusvaiheessa vanhojen projektien dokumentointia voidaan hyödyntää esimerkiksi projektin arvioinnissa ja konseptointi- ja suunnitteluvaiheissa sen avulla voidaan havainnollistaa mahdollisuuksia sekä ongelmakohtia. Testaus- ja paranteluvaiheessa järjestelmä helpottaa muokkaamista esimerkiksi havainnollistamalla tehtyjen muokkausten vaikutuksia muihin tuotteen osiin.
IBIS on ongelmalähtöinen DR-järjestelmä, joka käyttää ongelmia havainnollistavaa rakennetta näiden ratkaisemiseen. Järjestelmä tallentaa ongelmat, näihin liittyvät argumentit, näkökannat sekä näiden komponenttien väliset linkit. IBIS-järjestelmää on parannettu eri järjestelmissä lisäämällä siihen toimintoja sekä erilaisten tiedostomuotojen käyttömahdollisuuksia. Työssä käsitellään muutamia näistä järjestelmistä ja kolmea uudempaa järjestelmää. IBIS voi vähentää työmäärää hyödyntämällä vanhojen projektien tietoja, ja järjestelmän rakenne voi edesauttaa päätöksentekoa, kommunikointia ja ymmärtämistä. Uudemmat järjestelmät tarjoavat hieman vähemmän ominaisuuksia sekä tietoa, mutta vähentävät selvästi järjestelmän käytöstä aiheutuvia kustannuksia.
Työssä käsiteltyjen argumenttien perusteella, vähemmän lisätyötä aiheuttavien järjestelmien onnistumisen mahdollisuudet voivat olla paremmat kuin kattavampien järjestelmien. Tätä kattavammasta tiedon keräämisestä aiheutunutta lisätyötä voidaan vähentää automaattisella tiedon keräämisellä, mutta tämän toteuttaminen vaatii vielä kehitystyötä, jotta tieto vastaisi käyttäjälähtöistä tietoa. Työ osoittaa, että DR-tieto on hyödyllistä ja teknologian kehittyminen edistää DR-järjestelmien käytettävyyttä sekä kannattavuutta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8696]